Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Kerrohan mielialoja esim. näistä metsätalouden kehittäjistä joista juttua monipuolisesti.”
Vaikka elämme markkinataloudessa, jossa periaatteessa kaikki lain puitteissa tapahtuva toiminta on hyväksyttävää, silti liitteessä kuvattu kiinteistöbisneksen pyörittäminen nosti minullakin ristiriitaisia ajatuksia pintaan. Osansa antoi varmaan kaverin tapa esittää asiansa.
Kyseenalaistaa en halua sitä, että ostaa hoitamattoman palstan, laittaa sen kuntoon ja myy pois. Artikkelissa kuitenkin annettiin minusta hiukan yksipuolinen kuva toiminnan merkityksestä ja rahan liikkumisesta. Jos ko. jalostaja ei tilaa olisi ostanut, joku muu sen olisi ostanut ja laittanut kuntoon. Tuskin kellään on varaa tai motiivia ostaa tila ja jättää se hoitamatta. Erona siis olisi ollut se, että tilaa ei lopuksi olisi pilkottu, vaan kaupalla olisi todennäköisesti pyritty kehittämään ostajan metsätilakokonaisuutta. Mahtaa nyt metsätilakoon ja rakenteen kehittämistä pohtiva työryhmä ilahtua tilojen pilkkomiseen tähtäävästä liiketoiminnasta.
Toinen huomionarvoinen asia oli eri henkilöiden jossain määrin ristiriitaiset näkemykset kannattavasta toiminnasta. Yhdellä ei ole varaa tehdä itse, toinen näkee itse tekemisen kannattavuutta parantavana asiana. Toisaalta Kärkkäinen on jossain toisessa yhteydessä kyseenalaistanut tuottoprosentin maksimoinnin, tässä artikkelissa oli yksi maksimaalista tuottoprosenttia jahtaava puuntuottaja. Ja yhden mukaan metsän pitkäaikaisessa omistamisessa ei ole taloudellista järkeä, muut suunnittelevat toimintaansa varsin pitkäjänteisesti. Lähtökohdat siis ratkaisevat, ei teot.
Noita asioita on hyvä pureskella hiukan enemmänkin, jotta ymmärtää mikä on itselle kannattavaa.
A. Jalkanen: ”Suuresti hämmästyyisin jos avohakkuita rajoitettaisiin. Suomen maisemia kun katselee, suurempi ongelma on pusikoituminen joka estää maisemien ihailun.”
Yleensä kuitenkin aukko mielletään isommaksi maisemalliseksi haitaksi kuin hoitamaton T2…02 metsä. Ilmeisesti lehtivihreän määrä on se, joka asian ratkaisee. Käsittääkseni jokin aika sitten julkaistussa metsätaloutta kritisoivassa kuvakirjassakaan ei pusikot olleet kiinnostavia, vain tuoreet aukot.
A.Jalkanen: ”Totta kai avohakkuun seurauksena maan hiilivarasto jonkin verran hupenee, kun maa lämpenee ja sitä muokataan. Haittaa voi kompensoida käyttämällä mätästystä äestyksen sijaan, jolloin muokattava maa-ala on pienempi. Lisäksi jos hakkuutähteet jäävät palstalle, syntyy uutta humusta.”
Varmaan totta, mutta tuollaisten perusteiden käytöstä avohakkuukiellon ajamiseen tulee lähinnä surullinen olo. Puu raaka-aineena kilpailee fossiilisten ja/tai uusiutumattomien kanssa. Tässä todellisuudessa sitten pohditaan, että voiko metsätaloutta harjoittaa tehokkaasti, kun siitä saattaa prosessin jossain vaiheessa aiheutua co2-päästöjä. Siis niitä samoja, jotka tapahtuisivat luonnontilassa muutenkin, vain hiukan eri ajankohdassa. Lisäksi kun Suomessa on puuta tiettävästi enemmän kuin koskaan, tottahan siitä ylijäävät oksat ja kannotkin lahotessaan tuottavat luonnontilaista metsää enemmän päästöjä.
Eli jonkinasteista kokonaisuuden hallintaa tämän asian suhteen toivoisi.
Valtioneuvoston vuonna 2001 tekemän liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen toteuttamiseksi laaditussa suunnitelmassa todetaan seuraavasti: ”Eläinonnettomuuksista yleensä vain hirvionnettomuudet ovat seurauksiltaan vakavia. Moottoripyörien osalta myös pienempään eläimeen törmääminen voi helpommin olla kohtalokas. Eläinonnettomuuksien vähentämiseksi tulee hirvieläinkanta pitää suunnitelmallisesti niin pienenä kuin luonnon kannalta on mahdollista.”
Mikä edelleen estää tuon toteuttamista?
Olen vasta selannut lehdet, joten sisällöstä en osaa sanoa. Edellisissä lehdissä on kyllä ollut paljon hyviä artikkeleita, joten Eliisan positiivinen kädenjälki muut toimittajat mukaanlukien edelleen näkyy.
Yksi asia kuitenkin ihmetyttää. Miksi pitää olla erillinen kesäliite? Eikö samat asiat olisi mahtuneet makasiiniin. Sivumäärä vain olisi hiukan kasvanut. Toki kaikki on luettavissa erillisestä liitteestäkin, joten sikäli asialla ei suurta merkitystä ole.
Suorittava porras: ” 2000 luvun hirvenkaatotalkoot olivat toiminnan jatkoa. Kun alettiin saada todellisia tietoja hirvien määrästä virheellisten arvioiden sijiaan , alkoi eläimiä kaatua uskomattomalta tuntuvaa tahtia .”
Tuohon on minusta tarpeetonta vedota. Kun on tehty virhe, jonka seurauksena aiheutuu paljon vahinkoa ja kustannuksia, on asia syytäkin hoitaa nopeasti kuntoon.
Suorittava porras: ”Oman metsästyshistoriani alkutaipaleen yhden hirven vuotuinen kaatokiintiö oli muuttunut 25-kertaiseksi. Metsästysalueemme pinta-ala oli kuitenkin 1000 ha pienempi 30-vuoden takaiseen lähtötilanteseen verrattuna (-72).Metsästys on ollut niin tehokasta , että hirvikanta on pudonnut aluellamma 70- luvun tasolle.”
Ongelmana ei olekaan tuollaiset yksittäiset alueet, vaan kokonaisuus. 85000 kpl ei ole lähelläkään 70-luvun tasoa. Jos olisi, kaatolupien määrän vähentämisen voisi ymmärtää. Mutta tässä tilanteessa sitä ei voi ymmärtää.
Suorittava porras: ”Vertaus on vähintään yhtä totta , kuin ystävämme Antonin syytökset siitä , että vajaa 2 % joukosta määrää Suomen hirvipolitiikan suunnan.”
Jos joku esittää mielestäsi älyttömän väitteen, pitääkö sinunkin esittää vastaavia? Koitetaan nyt pysyä asioissa, joille löytyy perusteet.
Tosin Antonin vajaa 2% ei ole kovin kaukana totuudesta. Hirvikannan määrittely ei ole mikään demokraattinen toimenpide etenkään, jos annetaan karjan ruokinnasta vastaavien mielipiteille asemaa vastaava painoarvo.
Suorittava porras: ”Tärkein metsienhoitoon liittyvä toimenpide , oikeaoppinen ja -aikainen taimikoiden varhaisperkaus jää kuitenkin 90 %:sti metsänomistajilta tekemättä.”
Entä sitten? Oletatko, että hirvivahingoista huolestuneet eivät metsiänsä hoida? Asiaa ei varmaan ole selvitetty, mutta luulen passiivisten omistajien metsien olevan keskimäärin huonommin hoidettu ja saman porukan olevan keskimäärin vähemmän äänessä tämän asian suhteen.
Suorittava porras: ”Valitettavasti ne vähätkin hirvet vaeltavat talvehtimaan jonnekin ja aiheuttavat laumoina paikallisia tuhoja.”
85000 talvikanta on mielestäsi vähän? Minusta ei ole.
Suorittava porras: ” ”satapillä” on oikea asenne . Vain tekemällä voidaan saavuttaa jotakin.”
Totta. Esimerkiksi pyrkiä vaikuttamaan kaatolupien määrään. Mutta kuten tiedämme, se tie on kovin kivinen.
Suorittava porras: ”Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .
…pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…”
Mistä päättelet, että 98,15% on istunut kädet ristissä valittamassa? Vuonna 2010 on hoidettu 230000 hehtaaria taimikoita ja nuorta metsää.
Sen sijaan yhtään kaatolupaa ei tule lisää, vaikka seuraan liittyisinkin.
