Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kiva olla samaa mieltä aivan kuten eduskunnassa vasemmalta oikealle: Työttömyys alas ja velkaantuminen kuriin.
”Voihan sitä jokainen metsänomistaja tehdä myös oman osansa ja lähteä mukaan jahtiin, mikäli ei ole tyytyväinen tilanteeseen.”
Tutkitaanpa tätä klisettä hiukan.
Montako hirveä enemmän tavoitellaan kaadettavaksi, jos metsätaloudenharjoittaja osallistuu hirvijahtiin? Nolla.
Onko metsästäjien edunvalvojat pyytäneet apua kannanhallintaan metsästäjäpulan takia? Ei ole.
Monin tavoin hyvä juttu metsästys on ja siten oikein suositeltavaa toimintaa, mutta liikoja odotuksia ei sen päälle pidä kasata.
Kun joillakin tuli mieleen protestoida suurpetopolitiikkaa luopumalla srva-toiminnasta, kiirehti etujärjestöt julistamaan toiminnan vääräksi. Srva:sta luopuminen olisi voitto metsästyksen vastustajille, koska tällainen sooloilu saa rivit sekaisin ja valta kyllä löytää uuden osoitteen.
Sinun juttusi metsästyksen näivettymisestä tähtää samaan asiaan. Moni tosiaan luopuu ja sitä joissain piireissä toivotaankin.
Kuyrn Remeksen kirjassa vähän toisessa asiayhteydessä todetaan: Ei tarvitse tehdä mitään, ne tekee sen itse.
Silloin kun metsästäjät eivät pysy vastaamaan kaatolupahaasteeseen, valta siirtyy jollekin toiselle taholle. Suorittavan pessimismillä uhkailu on sikäli turhaa, että metsästysjärjestöt taistelevat vallansiirtoa vastaan kynsin hampain. Ampumakoekin helpotettiin, että saadaan riittävä määrä luvan omaavia metsästäjiä tilastoihin. Vanhalla kokeella olisi väkimäärästä puolet karsiutunut pois, mikä olisi näyttänyt surkealta ja syönyt organisaation valtaa.
Metsästyspiireissä ei katsotakaan tuollaista metsästäjien alennustilan markkinointia hyvällä, myyräntyötä tehdään Brysselissä ja eduskunnassa ihan tarpeeksi.
”Olisi hyvä jos joku (vaikka mhy) järjestäisi gallupin: ovatko metsänomistajat alueella tyytyväisiä ja onko miten paljon talvilaidunongelmia.”
Jokin kyselyhän taannoin oli. Itsekin vastasin ja kritisoin suuria sorkkamääriä. En muista mikä kysely se oli ja kuuluiko sen tuloksista koskaan mitään.
Joku toinenkin kysely oli, mutta se oli niin huonosti laadittu, että jätin vastaamatta.
”Jos Gla on jäänyt siihen käsitykseen ,että minä koen hirven ongelmattomaksi , on päätelmä väärä. Olen kokenut hirvikannan hallinnan varsin haastavaksi.”
Ongelmaton metsätalouden näkökulmasta, kun kanta on nykyinen eli virallisten lukujen mukaan vähän päälle 3.
”Monesti on ihmetelty , mistä hirviä oikein sikiää ,kun ne tuntuvat olevan välillä paikallisesti ihan loppu.”
Eli varovaisuusperiaatteelle ei ole tarvetta.
”Metsästystä ja metsästäjiä on helppo arvostella.”
Lähinnä politiikkaa. Metsästäjiä vain silloin, kun kantaa halutaan kasvattaa vastoin tavoitteita.
”Se ,että hirvivahingoista päästäisiin jollakin keinolla kokonaan eroon, on epärealistinen toive.”
Päästäisiin edes siihen, ettei yksi lipsahdus kalliissa torjunnassa välittömästi tarkoita hirvituhoa.
Suunta on oikea, mutta edelleen riski on kova. Ja onhan tälläkin palstalla ihan täysipäisinä pidettyjä kirjoittajia sanonut kasvattavansa kuusta juurikääpäalueella. Usko siihen, että ei ehdi lahota nopeassa kasvussa on kova. Itse taas uskon, että laho etenee nopeasti kasvavassa puussa nopeasti varsinkin, kun tartunta tulee jo nuoreen puustoon saastuneesta maaperästä.
Jokainen uskoo eri asioihin. Metsästys saa uskomaan hirvien ongelmattomuuteen. Joku jopa haluaa kasvattaa hirvikantaa, kun uskoo sen olevan hyvä ratkaisu. Mutta lääkkeitä ei sinultakaan taimikon hoitoon tule, kun edessäsi on kuvat kertomassa todellisuudesta. Minä en usko siihen, että hirvituho olisi harvoja koskettava asia ja minulla erityisen huonoa tuuria. Vuosia meni hyvin ja nyt lipsahdus Tricossa tuotti oikean lottovoiton.
Kaikkien tiedossa on, ettei tuhokorvausjärjestelmä ole käyttökelpoinen mittari asian arvioimisessa. Älä sinäkään sitä siis käytä.
Ilmeisesti taimikkokuvistani et löydä huomautettavaa, joten raivaus ei ollutkaan, toisin kuin toistuvasti olet esittänyt, riittävä keino estää tuhoja. Sekametsässä ei korvauskynnys ylity, kun jäljelle jää luontaisia alikasvoskuusia ja etukasvuisia mäntyjä täyttämään vaadittavan runkoluvun.
Hyönteistuhoriskin takiahan kuusikoita haluan välttää tai ainakin kasvattaa niistä sekametsiä. Juurikääpä on toinen syy. Luontoarvot kolmas. Ilman näitä sitä laittaisin kaikki mt-omt-kankaat surutta kuuselle ja ihailisin suuria sorkkaeläinkantoja.
Nykyisille varttuneille kuusikoille ei voi muuta tehdä kuin kasvattaa ja toivoa, ettei tuhot iske ennen päätehakkuuta.
”Vanhojen metsien suojelu ja jk tulevat lisäämään tuhoja kypsässä iässä olevissa metsissä. Näiden rinnalla muutama pienialainen hirvien aiheuttama laadunalenema satunnaisissa taimikoissa on kohtalaisen pieni murhe.”
Minulla ei ole vanhoja metsiä suojeltuna, eikä jk-kuvioita, joten en noita murheita osaa verrata toisiinsa.
Varovaisuusperiaate metsästyksessä on omituinen. Vuosikymmenestä toiseen on hirvikanta jälkilaskennassa kasvanut. Taimia pitääkin jättää ja harventaa vasta hirvituhovaaran jälkeen. Näkyykö kuvissani väärää hoitomallia?
Hukkaan meni nämäkin kuvat. Ei vaikuttanut suhtautumistapaan yhtään, saati tulisi tunnustusta sorkkapolitiikan hintalapusta:
– muutama pienialainen hirvien aiheuttama laadunalenema
– Metsästäjän varovaisuus voi lisätä vahinkojen todennäköisyyttä hiukan
