Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: ”Ammuntojen onnistuminen riippuu radasta, jos pitää ampua vasta-aurinkoon, hiukan tulee ongelmia. Osumat tosin näkyy silloin helpommin.”
Minä en osaa sanoa, miten radat on rakennettu. Täällä kolme rataa, jotka tiedän, ampumasuunta on pohjoisluoteen ja itäkoillisen välillä. Avotähtäimilla mikä tahansa suunta on huono, jos aurinko paistaa aseeseen. Kiikarissa linssien pinnoitteet ratkaisee toimivuuden. Mutta eikös ammuntapaikat ole katoksessa, varmaan jo melumääräystenkin takia.
”Myös käytettyjen patruunoiden laatu vaikuttaa, olen aina käyttänyt 6g reikäpääluoteja, ne tekee ison reiän tauluun ja rekyyli on pieni.”
Epäilemättä vaikuttaa. Jos hyvällä patruunalla käynti on 20 mm ja huonolla 40 mm, sentti voi mennä huonolla hukkaan. Mitä merkitystä tuolla on hirvi- tai karhukokeessa, se on toinen asia.
Rekyylikin vaikuttaa osumaan, mutta mikä kaliiperi, jolla voi ampua 6 g luoteja, antaa hirvilaillisella patruunalla niin suuren rekyylin, että asia vaikuttaa hirvikokeen tulokseen?
Ymmärrän optimoinnin silloin, kun lähdetään kisaamaan ja ammutaan luodikkotauluun. Menestyminen vaatii yli 9:n keskiarvoa ja silloin tuon luokan erot käynnissä voi näkyä pisteissä. Mutta kun puhutaan metsästyksestä ja siihen valmistautumisesta, silloin painopiste on muualla.
Millä aseella ja kaliiperilla ammut?
Metsäradiossa poikkeuksellisen hyvä juttu samasta aiheesta, mistä kirjoiteltiinkin eli uutisoinnin painottumisesta tiettyyn suuntaan.
https://areena.yle.fi/1-70387922
Asunto alkaa rapistua ja vaatii ylläpitoa. Mitä tapahtuu metsälle? Tulee raivaustarvetta, ojan perkaamista, tiestön kunnossapitoa yms. puuhaa.
Entä puusto? Se tietysti kasvaa ja aikanaan muutetaan rahaksi. Asunnossa kassavirta on tasaisempaa.
Kun metsää hakataan, arvokasvun pitäisi säilyä hyvänä tai vaiheesta riippuen parantua. Poimintahakkuussa näin ei käy, vaan metsä alkaa muutaman kierroksen jälkeen rapistua. Seuraavat tilit pienenee eli asunnosta saatava vuokra laskee.
Jos saat arvopapereista tekemättä mitään 7-10% ja metsästä kovalla työllä 2-3%, mikä puoltaa taloudellisessa mielessä metsätalouden jatkamista ja miksi ei kannata välittömästi myydä metsät ja vapauttaa pääomat parempiin kohteisiin?
Tämä on sen suuruusluokan kysymys, ettei hoitomenetelmä ole kiinnostava.
Jk:sta puhuttaessa metsillä on tosiaan raja-arvot. Joka ne suostuu hyväksymään, ymmärtää jk-puolustamisen älyvapauden. Jostain syystä et halunnut ennustaa puuston kehitystä, vaikka excelissäsi luvut vimmatusti pyörii.
Metsätalous ei ole matematiikkaa, vaan luonnontieteitä. Siihen kuuluu myös biologia. Kuviolla ei taimet tai alikasvos kasva, vaikka millaisia lukuja exceliin laittaisi.
Vasta kun tämän on ymmärtänyt, kannattaa alkaa huvittua keskustelusta. Miten sinä Reima ennustat ihanteellisen jk-kuvion (erirakenteinen sekametsä) puuston kehittyvän poimintahakkuissa?
Asiantuntijoilla ei ole selvää käsitystä ruokinnan tarpeellisuudesta. Itsekään en tiedä, miten se lintuihin vaikuttaa. Mutta kun koko talven olen ruokkinut, nyt en sitä lopeta, vaan jatkan kelien pysyvään lämpenemiseen saakka. Ei tämän parempaa luontofilmiä mistään telkkarista tule.
