Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu uusiutuvat raaka-aineet. Uusiutumattomien käyttö on tällä hetkellä järjettömän suurta. Niitä pitää korvata uusiutuvilla.
Minusta puun tuotannon ja käytön lisäys on vähinten huono vaihtoehto. Aluksi vaikka 3 miljardin ihmisen vähennys tuskin on realistinen tavoite, joten jäljelle jää uusiutuvan tuotannon lisäys. Se myös on ainoa asia, johon Suomessa on mahdollisuus vaikuttaa.
Puun kasvun nopeutuminen ei ole ekologian kannalta ongelma. Muutenhan metsien ajoissa tehdyt hoitotoimenpiteet olisivat ympäristölle vahingollista. En ole tietoinen, että uudistamisen viivästyminen tai raivausrästit olisivat ympäristön kannalta tavoiteltavia.
Mistä johtuu, että näin tavallinen ja tervehenkinen elämä ei ole itsestäänselvyys. Näitä kalan päätä ja porontaljoja pelkääviä alkaa olla jo äänestäjinä ja jopa päättäjinä.
Nykyään moni ei voi syödä lihaa suoraan luusta tai kalaa, jos sillä on yhä pää kiinni. Se on ihmisten mielestä brutaalia
On hyvä, vaikkei uusi ajatus jalostaa puuperäiset materiaalit täällä. Ei kuitenkaan riitä, että näin pitäisi tehdä. Pitää esittää keinot, jolla lauta kannattaa sahata rimoiksi täällä ja viedä vasta sitten Koreaan. Eli miten talouselämä saadaan kehittymään toiveiden mukaiseen suuntaan. Mikä on pullonkaula, joka asiaa tällä hetkellä rajoittaa?
Toisaalta tällainen jalostusarvon nosto ei liity mitenkään tuotannon määrään. Jalostusarvoa voi nostaa, silti meillä on tarvetta kasvattaa puun tuotantomääriä.
”Timpalle ja Glalle: metsäteollisuus on maapallonlaajuista. Jos meillä hakataan vähemmän, Kanadassa saadaan lisää tilauksia. Ei tule pulaa kenellekään.”
Tälläkään hetkellä maailma ei käytä tarpeeksi uusiutuvia ja käyttää liikaa uusiutumattomia. Valtio velkaantuu, joten tuotamme liian vähän. Kanadan talous ei kiinnosta minua. Ainoa kiinnostava asia on se, miten voimme tuottaa nykyistä enemmän puuta raaka-aineeksi. Toki ympäristöön liittyvät reunaehdot huomioiden.
Jos hyväksymme sen, että me voimme supistaa tuotantoa ja muut lisätä, tuloksena on taloudellinen katastrofi, joka johtaa moneen muuhunkin ongelmaan. Me olemme se, joka luopuu ja muut hyötyvät. Sitten ihmetellään, miksi talous kyntää vuodesta toiseen.
Jo EU-tasolla Suomi on pelinappula, saati globaalissa pelissä. Kuka päättää, mitä kukin saa tuottaa?
Ihan erilaista ajattelutapaa täällä tarvitaan.
Miksi perinnön saajan pitäisi saada tuolla perusteella helpotuksia? Miksi lapsiperheelle tuleva perintö ei pitäisi oikeuttaa helpotuksiin?
Päivän uutisen mukaan Etla esittää investointiohjelman leikkausta valtion budjettikurin tavoittelussa. Kun rahaa ei ole, sitä ei ole. Varsinkaan kannattamattomiin hankkeisiin.
Kotiaholla ei ole rahasta pulaa. Valtio voi ottaa lainaa ja maanomistajat maksaa loput.
Kotiahon käsitys rahasta on jo tiedossa. Eihän 8 miljardiakaan ollut hänen mielestään paljon.
Vihervasemmisto on valmis antamaan avoimen valtakirjan ennallistamistyölle. Olisihan siinä kavereille hommia miljardien eurojen arvosta.
Eli ei pidä sitoutua asiaan, jota ei tunneta. Huoli on siis aiheellista, vaikka aiheettomuutta korostetaan.
Tutkijan tehtävänä on kertoa asetuksen vaikutukset, talouselämä ja poliitikot ottavat kantaa vaikutusten merkittävyyteen.
Onkohan asenneongelma Annella vai Ylen toimittajalla.
Anne: ”Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Anne Tolvasen mukaan asetuksen aiheuttamat huolet ovat olleet Suomessa, mutta myös muissa EU-maissa osin turhia.”
Tuon olisi voinut kirjoittaa myös muotoon asetuksen aiheuttamat huolet ovat olleet Suomessa, mutta myös muissa EU-maissa osin aiheellisia.
Millä kompetenssilla tutkija ottaa kantaa liiketaloudellisen toiminnan edellytyksiin.