Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Rasittaa, mutta ei aiheuta huolta, kun se ei ole pysyvää, sillä luonnolla on ihmeellinen palautumiskyky.”
Milloin luonto saa palautua metsätalouden vaikutuksilta ja muilta ihmisen aiheuttamalta kuormitukselta? Timppa aikoi tehdä mäntykuviolleen avohakkuun.
Ylen uutisotsikoita:
Suomen hallitus ei halunnut ennallistamisasetuksen pelastajaksi
Suomi kaatamassa luontokatoa ehkäisevän EU-asetuksen – kustannukset jäivät auki, sanoo ympäristöneuvos
Mitä tarkoittaa metsien historia? Luonto on muuttunut sadassa vuodessa paljon, koska ihminen on sitä hyödyntänyt ja muutenkin kuormittanut. Miksi silloin pitää tarkastelua venyttää muutamaan sataan vuoteen?
Toki metsä ennallistuu muutamassa sadassa vuodessa, jos sille ei mitään tehdä. Onko sinun ajatuksesi taustalla jättää metsät ennallistumaan, kun et niitä enää jaksa hoitaa vain mitä tarkoitat kommentillasi?
Timppa: ”Katselen joka vuosi tilannetta, jossa rajan takana on 1911 palanut ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö. Ja meidän puolella muutaman kerran harvennettu männikkö. Ainoa merkittävä ero on, että meidän puolella männyt ovat suurempia ja niitä on harvemmassa. Lahopuuta, siis jätettä on siinä luonnonmetsässä enemmän. Toisaalta kantoja ja latvuksia on meidän puolella enemmän.”
Pian varmaan teidän männikkö hakataan aukoksi, jolloin sinäkin huomaat eron. Myös lastenlapsesi huomaavat eron vielä eläkkeelle jäädessäänkin.
”Jospa husku nyt selventää, että mistä siellä 80…100 vuoden ikäisessä talousmetsässä on puute, jota luonnonmetsässä on.”
Ero on tosiaan suuri, mutta sen lisäksi meillä on paljon muutakin talousmetsää kuin 80-100 vuotiasta.
Voisi tosiaan ajatella, että koska metsät ja luonto ovat säilyneet vähäisellä lahopuumäärällä pitkään, nykyistä suuremmalla lahopuumäärällä ei ole merkitystä. Kyse on kuitenkin monimuotoisuuden laajuudesta, ei vain metsien olemassaolosta tai puun tuotannon määrästä. Eihän Keski-Euroopassakaan maailmanloppua ole tullut, vaikka puolet metsistä on hävitetty ja ympäristöä kuormittaa meikäläiseen verrattuna 15-kertainen väestöntiheys. On kuitenkin huonokuntoista ympäristöä, jossa edes juomavedenpuhdistustekniikka ei saa vedestä juomakelpoista. Pohjavesikään ei ole kaikkialla juotavaa, mikä täällä on itsestäänselvyys. Meillä on ennen ollut etelässäkin järviä, joiden vesi on ollut juomakelpoista sellaisenaan, enää ei ole.
Missä menee raja sen suhteen, että voidaan puhua ympäristön kuormittumisesta. Ainakaan puun tuotannon määrää ei pidä tähän keskusteluun sekoittaa, vaikka muuten tärkeä aihe onkin.
Itse ajattelen niin, että metsien talouskäytön kuormitus on fakta. Se ei tarkoita, että talouskäyttöä pitäisi vähentää tai lopettaa. Pitää esittää tapa, jolla jatketaan eteenpäin. Tarkasteluun pitää ottaa myös uusiutuvien raaka-aineiden tarve. Onko parempi vähentää uusiutuvien tuotantoa ja hankkia puuttuvat jostain muualta, joko ulkomaisesta puusta tai sitten (ulkomaisesta) uusiutumattomasta. Kulutuksen vähentäminenkin on hyvä tavoite, mutta joku saisi esittää keinot sen toteutukseen, jos vähentämistä esittää.
Onhan Helsingissä (Espoossa) moottoritienkin pätkä rakennettu uusiksi, kun alue tulvi. Eikä sen ole väliä, tuleeko tulva keväällä vai syksyllä. Joskus vaan tulvii. Sellaista se on. Luonto on luontoa Helsingissäkin. Miksi maakunnista pitäisi löytyä ymmärrystä Helsinkiin, kun ei sieltä löydy maakuntiin.
HS: Kaupungin tulvakartoitusten mukaan Mustapuro tulvii erityisesti eteläosissaan Marjaniemen siirtolapuutarha-alueella. Siellä tulviminen on aikaisemmin aiheuttanut vahinkoa siirtolapuutarhan rakennuksille.
…
Hänen [Juha] mielestään purossa ei synny [Tarja] Silvennoisen kuvaamaa ongelmaa, sillä puron uoman poikkileikkauksen pinta-ala on niin suuri verrattuna puunrunkojen paksuuteen.”Ei tällaista ongelmaa oikein synny. Normaalisti puut ovat vedenpinnan yläpuolella, ja korkeanveden aikaan virtaus menee siitä yli”, [Juha] Siitonen arvioi raivattua kohtaa.
Itse metsää raivatessani pidän huolen, ettei risut jää ojaan. Toki vedellä on notkeat niskat, mutta pian alkaa tukkeutuminen. Metsässä on oppinut katsomaan 10-20 vuotta tulevaisuuteen. Ehkä tulvaongelmista kärsivän Mustapuronkin kohdalla se olisi hyvä taito. Toki rantapuskien raivaus voi olla turhaa. Nyt tietoa linnun esiintymisalueesta ei ollut ja sehän on juurisyy.
Ihan täysin en osaa mielipidettä muodostaa. Ehkä pitää ajatella, että luonnossa joskus tulvii ja jos joku tyhmyyksissään sinne rakentaa, sittenpähän kärsii tyhmyydestään.
