Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Onhan juokseminen itsellekin ollut aina pakkopullaa. Huvin vuoksi ei sitä ole tullut juurikaan tehtyä, ajurina pitää olla jokin tavoite. Maratonin voisi vielä joskus juosta, mutta se vaatii puolen vuoden treenin. Loppukesään vielä voisi ehtiä.
Hiihto on mukavaa, vaikkei treenaisikaan. Uinti sopii monille, joille iskujen takia ei juoksu sovellu. Metsäpolkuja voi ehkä juosta, vaikkei asfaltilla onnistuisikaan. Juoksuunkin saa mielenkiintoa, kun vaihtaa lajin suunnistukseen. Ja maisemien takia voi tehdä pyörälenkin. 50 kilsan matkalla näkee jo monenlaista asiaa, mitkä autolla ajaessa jää huomaamatta. Iltahämärissä eläinten määrä on yksi tällainen asia ainakin täällä pelto-Suomessa. On rusakkoa, peuraa ja hirveä.
Jos puhutaan noista suorituksista, mitä Mm edellä luettelee, ei tarvitse huolestua varusmiesten tai resujen fysiikasta. Nyt kun porukan keskiarvo on jotain 2400 m, puhutaan ihan eri asiasta. Se porukka ei ole hyväkuntoista, mutta väärässä lajissa cooperia ajatellen. Se on porukka, jolla 30-vuotiaana alkaa olla terveydenhuoltojärjestelmää kuormittavia vaivoja ja joka häviää tämän päivän terveille 60-vuotiaille joka suhteessa.
Moni täälläkään ei jaksa juosta 12 minuuttia putkeen saati, että etenisi tuossa ajassa kelvollisen matkan. Uinticooperia voi jokainen käydä kokeilemassa.
Iästä ja sukupuolesta riippuen noin puoli kilsaa pitäisi päästä:
Siitä vaan kokeilemaan. Kokeilen itsekin, kun seuraavan kerran halliin menen ja saan edes suunnilleen vapaan radan. Erinomaisen vaatimus ei kuulusta pahalta, vaikken edes osaa vapaauintia.
Tolopainen voisi provoisointinsa sijaan piiskata miehiä kelvottomista suorituksista armeijassa. Alle 2500 m cooperissa keskiarvona on tulos, joka vaatii toimenpiteitä heti. Samoin se, ettei nykyiset varusmiehet mahdu enää vanhoilla mitoilla tehtyihin vaatteisiin. Nyt viestitään ulkomaille tietoa suomalaisista sohvaperunoista ja reservissä tiktok-sukupolvi kuormittaa sote-rahoitusta.
”Mitä muita metsien monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Gla on joihin voimme vaikuttaa metsien käsittelyn lisäksi?”
Vieraslajit jo mainitsitkin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon ei edes tunneta. Lisäksi luontoa kuormittaa melu, valo ja kemikaalit. Sähkömagneettinen säteilykin on yksi tekijä, jonka vaikutusta ei tunneta, mutta jolla voi hyvinkin olla oma osuutensa. Mikä muu kuormitus on 1000-kertaista luontaiseen verrattuna.
Suomessa metsäkato pysyy kurissa, silti jatkuva rakentaminen kuormittaa. Toisaalta se vie alueita, toisaalta se kuluttaa materiaaleja, jotka pitää jossain tuottaa. Vesirakentamisessa myllätään vesistöjä, jossa samentumisen vaikutus leviää piilossa.
Ulkomailla tapahtuva toiminta heijastuu tännekin. Esim. lintuja pyydystetään ja täällä syytetään avohakkuita lintukadosta. Kuitenkaan täällä ei pidetä ulkomaista toimintaa ongelmana. Mutta ammupas joutsen tai kotka, johan olet rikollinen nro 1.
Jostain syystä peltomaan tuotantoon suhtaudutaan täysin eri tavoin kuin metsään. Pellon tuotantoa ei kyseenalaisesta toisin kuin metsän, joka ”menee sellutehtaiden kattilaan” ja rahat ahneiden metsänomistajien sekä metsäfirmojen taskuihin. Entä, jos kunta kaavoittaa teollisuusalueen ja sinne tulee ulkomainen firma valmistamaan metalliteollisuuden tuotteita. Todennäköisesti ollaan iloisia uusista työpaikoista.
