Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kysyin jo mehänpojalta, mutta kun en saanut vastausta kysyn sinultakin, miten veikkaat hirvien vähentämisen maanomistajilta onnistuvan ja miten se vaikuttaa metsästysseurojen toimintaan?
Puu Hastelijan/suorittavan kommenttiin täydennyksenä. Ampumatta jää myös silloin, kun lupaehdoissa on määritely luvalliset yksilöt sarvipiikkien määrään perustuvasti. Jos ajatellaan, että hirvistä puolet on aikuisia, puolet vasoja. Aikuisista puolet on sarvipäitä eli neljännes kaikista hirvistä. Tätä ryhmää kun aletaan pilkkomaan kolmeen osaan piikkien mukaan, jahdataan hirviä, joita on alle 10% kannasta. Ei ihme, jos ei hirviä löydy.
En mitenkään usko, että olisit laittanut mittaustodistukset exceliin ja verrannut tuloksia lähtöarvot huomioiden. Toki kaksivaihekasvatuksessa jaksot kasvavat hitaammin kuin tasarakenteisessa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa. Niitäkään ei vertailuissasi ole mukana, joten samalla viivalla ollaan. Toisaalta kaksivaihekasvatuspäätökseen ei liity hirvet millään tavalla. Metsästykseen sikäli saa löyhän aasinsillan, että omaan silmään nuo kuviot ovat luontoarvojen suhteen varsin kivan näköisiä. Epäilemättä metsän eläimet ovat samaa mieltä.
Hirven vierailut ei tosiaan näy välttämättä ensiharvennuksessa, koska kaikki menee muutenkin kuiduksi tai energiaksi. Toisaalta tälläkin palstalla on kuvia taimikoista, joissa ensiharvennukseen pääsy kestää vuosikymmeniä, kun tuhoutumaton olisi harvennuksessa 25 vuotiaana. Skaala on siis laaja.
Varjossa kasvaneita ja siksi surkastuneita mäntyjä ei tarvitse sekoittaa hirvikeskusteluun. En minäkään viitsi kertoa, miten eräs paikallinen metsästäjä julisti hirvituhojen syynä olevan taimikoiden raivauksen. Pitäisi jättää vesakkoa syötäväksi. No, siinä se kommentti nyt tuli kuitenkin.
”Ei minullakaan koivikkoni pitänyt selviytyä ,kun hirviä oli puolta enemmän.”
Eli kun sinulla on koivikko jostain syystä säästynyt, se osoittaa hirvikannan 4,5 olevan harmiton?
On minullakin yksi pieni koivikko säästynyt. Nyt ikää reilut 10 v. Hyvää tuuria voi joskus olla.
”Enemmän olisin huolissani niistä sinun koivikon alla kasvavista kuusistasi. Vastaavat kohteet ,joita olen käsitellyt , eivät ole mikään menestystarina.”
Se on minun omissa näpeissäni oleva päätös toisin kuin hirvieläinkanta.
”Metsänomistuksesta luopumisen myötä ,minulle on kertynyt runsaasti mahdollisuuksia tutustua eri tavoin käsiteltyihin metsiin ja eri toimintatavoista johtuviin syihin ja seurauksiin.”
Metsänomistajallako tuota mahdollisuutta ei ole?
”Omissa nurkissa pyörimällä osaaminen ja asioiden ymmärtäminen ei olisi juurikaan kehittynyt ,kuten tällä palstalla on muutaman kohdalla todettava.”
En pidä siitä, että puhutaan ”muutamasta” ilman, että kohdistetaan sanoja tiettyyn henkilöön. Mitä suurempi otos, sitä enemmän hajontaa mielipiteissä. Voin valkata pöljimmät kommentit metsästäjiltä ja ties keneltä, mutta eihän se mikään yleistys ko. ryhmää kohtaan ole.
Oman metsän hoitaminen omilla rahoilla tuo taatusti erilaista tuntumaa todellisuuteen kun toisten metsiä katselemalla.
Sellaisten on helppo hurskastella ,joita ongelma ei koske. Vahingon seurauksena haettu korvaus evätään metsäkeskuksessa. Kun tämä toistuu lähes joka kerta , ei ole ihme ,että ”tervekätiset” ihmiset tekevät omat ratkaisunsa . Akuutin ongelman voi hoitaa kuusen istutuksella kustannustehokkaasti kuntoon , jos on tarvetta.
On varsin kummallista ,että hirvi muuttuu harmittomaksi vasta metsänomistuksesta luopumisen myötä.
