Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Väitän ,että ylimitoitetulla pelottelulla on saatu aikaan paljon enemmän vääriä puulajivalintoja verrattuna siihen ,mitä olisi oikeasti ollut tarpeellista. Edelleen viljellään ajatusta mäntyä ja koivua ei voi istuttaa…mäntyä ja koivua ei voi istuttaa….mäntyä ja koivua ei voi istuttaa ,vaikka hirvien puolesta voi istuttaa mitä tahaansa lähes huoletta.”
Täällä näyttää hirvikanta olevan hiukan yli 3 tuoreen kartan mukaan. Itselläni on omt-kuvio uudistettavana. Sijainti lähimmästä soratiestä vajaat puoli kilsaa ja taloista vajaat kilsa. Hyvin rauhallinen sijainti.
Kerrotko, miten saan tuonne koivikon, kun mhy:n kaverin mielestä koivu ei siellä tule selviytymään?
Juurikäävän ja kuivuusriskin takia en laita kuusta.
2 kk istutuksesta. Tosin peurat asialla. Nyt nuo on 2xvuodessa tricon ruiskutuksella kasvaneet hirville sopivaan kokoon. Joka kerta jännittää metsässä käydessä, ovatko vielä ehjiä. Ensimmäisen syönnin jäljiltä on kaksihaaraisuutta, pitää ensi kesänä leikata.
Uskallatko lyödä vetoa noiden puolesta ilman ruiskutusta? Uudistusvaiheessa et uskaltanut.
Tuosta parin sadan metrin säteelle hirviporukka ampui viime syksynä ainakin kaksi hirveä. Olivat naapurin puolella.
Mm: ”Eihän tuo petojen hirvikannan hoito ole niin yksinkertainen. Kyllä pedot ottavat ravinnon sieltä mistä se helpoiten saa ja vähemmällä riskillä. Tästähän on hyviä esimerkkejä paljon. On käyty hevosten ja lampaiden kimppuun vaikka metsissä syötävääkin riittäisi.”
Tästä olen samaa mieltä. Ei eläimet pysyttele metsissä. Onhan täällä, jossa on Suomen tihein susi- ja peurakanta sekä yllinkyllin rusakkoja sekä metsäkauriita, jatkuvasti susien aiheuttamia tuhoja kotieläimille. Seuraava askel onkin syyttää metsätaloutta metsien pirstomisesta elinkelvottomiksi susille. Tämäkin peruste on väärä, ei täällä sudet olisi näin lisääntyneet, jos metsät olisivat elinkelvottomia.
Tuntuu siltä, että teoriassa fiksutkin ihmiset taipuvat aivan alkeellisiin ajatusvirheisiin, kun mielipide on naulattu susien suojelun puolelle. Onhan vihreiden kannattajissa korkeakoulutettujen osuus ehkä korkein koko puoluekentässä, mutta jokin on mennyt koulutuksessa hukkaan, kun mielipide hallitsee ajattelua näin voimakkaasti.
AJ: ”Ruotsista saatiin uusi tieto siitä millä hirvikannan tasolla luonnonlaidunten kantokyky ylittyy ja kasvillisuus alkaa ränsistyä. Tuo taso on paljon korkeampi kuin meidän hoidettu hirvikanta.”
Suomessa ongelmana ei ole nykyisen suuruusluokan hirvimäärällä laidunnus, vaan hirvituhoriskin ohjaava vaikutus metsätaloudessa. Se katsotaankin metsätalouden aiheuttamaksi kuormitukseksi, vaikka vaikutusvalta on muualla. Peurojen ja kauriiden osalta ollaan monin paikoin tiheyksissä, joissa jo laidunnuskin sellaisenaan on ongelma. Tätä asiaa Panu Kunttu artikkelissaan avasi hienosti.
”Eli kun jotkut ehdottavat että annetaan petojen hoitaa hirvikanta, niin saataisiin ehkä tulokseksi: suuria hirvimääriä, paljon vaihtelua ja ränsistyneet taimikot, paljon liikenne- ja kotieläinvahinkoja. Paljon suuremmat haitat kuin nykyisessä järjestelmässä.”
Nämä jotkut ovat ilmeisesti asemassa, joilla ei ole vastuuta metsätaloudesta tai oikeastaan mistään muustakaan asiasta. Siksi tuollaisia ehdotuksia on helppo heitellä sen tarkemmin asiaa miettimättä.
”Miten lupavapaa metsästyskään olisi parempi vaihtoehto, kun siinäkin metsästys pitäisi järjestää jotenkin. Läheskään kaikki maanomistajat eivät metsästä itse.”
Lisäksi metsästysseurat pitäisivät huolen siitä, että metsästykseen kykenevälle jäsenistölle asetetaan rajoituksia hirvien osalta. Nyt tällaisia rajoituksia on mm. kauriille ja kanalinnuille.
Olisi hienoa, jos lupavapautta kannattavat voisivat perustella visionsa. Tällä palstalla lähinnä mehänpoika.
”Harvalukuinen porukka toi valkohännätkin suomeen ,mutta koko metsästäjäkunta sai syyt niskoilleen ,kun tämän pienen porukan toiminnan tuloksena homma ei pysynytkään hanskassa.”
Metsästyslaki tuotakin hommaa ohjaa. Edelleen on havaittavissa, että metsästäjien parissa peurakantaa halutaan kasvattaa tihentymäalueiden ulkopuolella. Jossainhan tämä oli sanottu ääneenkin, joko liitto-, rhy- tms. tasolla, jossa ei enää puhuta yksittäisen rivimetsästäjän mielipiteestä. Jos tällainen halu on, kuka muu voisi kannan kasvusta olla vastuussa?
”Voiko Gla väittää ,että esimerkiksi keskusteluissa kielteistä mainosta saaneella hirvitalousalue Uu kakkosella ei olisi tehty mitään?”
Minun kritiikkini UU2 osalta kohdistuu tavoitteen asettamiseen. Halutaan muuhun maahan verrattuna kaksinkertainen kanta ja kun se on vain 1,5-kertainen, puhutaan hirvikadosta ja ties mistä ongelmasta.
”Esitänkin vastakysymyksen , onko järjestelmä ollut rajoittamassa kannan alentamista? Mikä olisi parempi vaihtoehto?”
Minä en tiedä, miten nykyiseen tavoitekantaan on päädytty. Ihan varmasti metsätalouden ja liikenneturvallisuuden edustajat ovat esittäneet alempaa kantaa, mutta siitä ei ole välitetty. Onko vika järjestelmässä vai päättäjissä, se on lähinnä makuasia.
”Gla ilmeisesti haluaisi ,että pedot hoitaisivat hirvisavotan.”
Tuollaista en ole esittänyt. Otin asian puheeksi vain siksi, että halusit laajentaa näkökulmaa hirvien osalta tiedolla luonnonvaraisesta kannasta. Loogista olisi, että haluaisit laajentaa näkökulmaa myös susien lisäämisen osalta. Ilmeisesti tarkoitus ei ollutkaan laajentaa näkökulmaa, vaan pönkittää omaa mielipidettä, vaikka sen muuksi verhoilit. Kai tämän voit myöntää, ettei jatketa väärällä pohjalla.
Suorittava: ”Hirvien suuresta määrästä on syytetty yksipuolisesti vain metsästäjiä ja riistahallintoa ja unohdettu asiaan enemmän vaikuttavat kannan kasvulle suotuisat olosuhteet kokonaan. Metsästäjien toimet eivät todellakaan kasvata hirvikantaa. Hirvikanta vain elpyy kohti luonnollista tasoaan ,kun metsästyspaine laskee.”
Joko taas? Montako kertaa olen muistuttanut siitä, että Suomen laki määrittää hirvikannan hallinnan tapahtuvan metsästyksen keinoin. Kun tavoitekannan asetannassa pitää ottaa huomioon sidosryhmien mielipide, mutta päätös on pääsääntöisesti ollut tätä suurempi, tottahan silloin voidaan puhua kannan kasvattamisesta. Samoin silloin, kun tavoitehaarukassa olevaa kantaa halutaan nostaa. Keskustelun kannalta on turha vedota luonnon kykyyn tuottaa suurempi kanta kuin metsästyksen jälkeinen olisi.
”Tästä räikeimpinä esimerkkeinä nimimerkit ”Mehänpoika” ja ”Planter” , joista jälkimmäinen haukkui väärää puuta lähes kymmenen vuotta.”
Poissaolevaa on helppo haukkua.
”Siitäkään ei ole mainittu halaistua sanaa ,että hirviä on kolmannes vähemmän verrattuna kuusi vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen.”
Kuusi vuotta sitten n. 100 000 ja nyt 84 000. Kolmannes on liioittelua.
”Mitä tulee susien jahtaamiseen , olen kannattamassa lakimuutosta ,jossa olisi paikallisesti harkittavissa , kuinka suurta petokantaa halutaan pitää yllä.”
Tiedän sen ja tämä on varmaan enemmistönkin kanta. Kettutytöt vaan osaa pitää meteliä. Mutta nytpä sinulla ei olekaan halua tuoda keskusteluun muita näkökulmia, kuten hirvien kohdalla. Ei esim. sitä, miten susien määrä voisi kasvaa reippaasti ja silti se olisi vielä alle aen, mihin kanta luontaisesti voisi kasvaa.
Perustelusi luontaisen hirvikannan esittämisestä on keppihevonen.
Osoitan suorittavaa siksi, että hän toistelee jatkuvasti artikkelista napattua tietoa luontaisen hirvikannan koosta, kun puhe on kohtuullisesta hirvikannan suuruudesta ihmisen muokkaamassa ja hyödyntämässä ympäristössä. Jostain syystä suorittava ei toistele sitä, miten suureksi susikanta voisi luontaisessa tilanteessa kasvaa ja sillä perustele nykytilanteen hyvyyttä. Sen sijaan suorittava hanakasti ottaa kantaa kannanhoidollisen metsästyksen puolesta ja susikannan pitämisestä alhaalla. Näkökulmaero on huutavan suuri. Sitä hän perustelee näkökulman laajentamisella, vaikka kyse oikeasti on vain hirvimetsästyksen etujen puolustamisesta eli metsätaloudelle pyllistämisestä. Erikoista, koska ammattikin liittyy metsätalouden harjoittamiseen ja harrastus metsästykseen. Päinvastaisessa tilanteessa ymmärtäisin asetelman.
”Luontaisesta tasosta on hyvä olla tietoa, jotta ymmärretään ihmisen vaikutus kokonaisuudessa. Hirvieläimiä on nyt vähemmän kuin luontaisesti olisi, mutta vastaavasti petoeläimiä on suhteellisesti vielä paljon vähemmän kuin luontaisesti olisi. Toisin sanoen petoeläinten määrä suhteessa kasvinsyöjiin on epäluonnollisen pieni ja tämä epäsuhta on ihmisen tekosia.”
Eikö tuo tietomäärä sitten riitä.
Epäsuhtaa on myös se, että täällä suunnalla puolet maapinta-alasta on raivattu pelloksi, muutama prosentti rakennettu ja loput talousmetsää.
Miten tietoa luontaisesta kannasta voidaan käyttää hirvi(eläin)kannan suunnitteluun, sitä en tiedä. Ihminen muokkaa ympäristöä itselleen sopivaksi. Petojen osalta se tarkoittaa kannanhoidollista metsästystä, ravinteikkaiden maiden osalta raivaamista elintarviketuotantoon eli pelloksi ja kaupungeissa maaperän pinnoittamista bitumin ja murskeen seoksella. Kukaan ei puhu siitä, miten ihan hyvin meillä voitaisiin palata luonnollisesti syntyneiden kärrypolkujen aikaan ja keräilytalouteen. Vain suorittava ottaa jostain syystä puheeksi huomattavasti nykyistä suuremman hirvikannan, kun puhutaan metsästyslainsäädännön ohjaamasta kaatolupajärjestelmästä.
”Enhän minä pysty näihin asioihin vaikuttamaan, mutta toivottavasti monet lukijat saavat ajattelemisen aihetta.”
Minä ainakin olen ajatellut ajatuksiasi ja vakuuttunut niiden toimimattomuudesta.
”Jolla kulla voi olla tuttavapiirissään esim. kansanedustajia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan.”
Ehkä laki on nykyinen juuri tämän prosessin tuloksena. Sinunkin pitäisi alkaa ajatella omilla aivoilla.
