Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä, mikä vimma sinulla on ajaa järjestelmää suuntaan, jossa ennuste toimivuudesta on heikon ja surkea rajoilla.
Jos kaatoluvista vapauduttaisiin, voisin teoriassa ampua hirviä mailleni. Paljonko aikaa kuluisi yhteen laukaukseen ja riittäisikö mielenkiintoa tuohon, sitä en tiedä. Aika harvoinhan hirven metsässä tapaa ja kun aseen kanssa ollaan liikkeellä, pitää päästä ampumaetäisyydelle paikkaan, jossa on turvallista laukaus suorittaa. Ruokinnallahan hirvet eivät tunnu käyvän, kuten peurat. Turhaan tuskin hirviporukat suurella joukolla alueita passittavat. Jos homma onnistuisi yksin, pula hirviporukoiden kutistumisesta ja hirvikoirien käyttömahdollisuuksista susien takia aiheuttaisi huolta.
No, oletetaan, että pääsen ampumaan hirven ja se kaatuu metsään. Nyt siellä makaa 300 kg ruhoa. Mitä sitten tehdään? Ensin pitäisi saada ruho pois metsästä. Ei onnistu yksin. Tällainen villi metsästys ei ole myöskään metsästysseuran mieleen, joten apuvoimia ei ole tarjolla, eikä lahtivaja käytettävissä. Taitaa jäädä sinne ruho korppeja ilahduttamaan. Saattaapa joku sieniä ja marjoja poimivakin pitää näkemästään ja se taas vaikuttaa metsästyksen hyväksyttävyyteen eli sen toteutuksen edellytyksiin.
Käytännössä hirvenmetsästykseen kykenevää porukkaa on seurojen ulkopuolella vain vähän ja seurat pitävät huolen kiintiöistään, ehdotuksesi tuloksena hirvikanta räjähtäisi kasvuun. Kukaan ei olisi asiasta vastuussa, joten korjaavia toimenpiteitä olisi hyvin vaikea mihinkään kohdistaa.
En jaksa käsittää, miksi tällaista tilannetta tavoittelet. Se, että hirvituho määriteltäisiin luonnontuhoksi, ei lämmitä yhtään tilanteessa, jossa hirvikanta ei ole kenenkään hallinnassa. Muutama rambo jäisi roiskimaan hirviä tilanteissa, jossa luoti lävistää ensin puun ja vasta sitten osuu hirveen, jos enää osuu ainakaan vitaalialueelle ja mikä onkaan tuossa vaiheessa luodin nopeus eli vaikutus kohteessa. Mutta voisihan sitä kehua kaatojen määrällä ja sillä, miten hirvet on vähissä, vaikka niitä vuodesta toiseen kaatuu enemmän kuin täällä on hirvikannan koko. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan vauhdin tunne.
Jos valkohäntien kanssa kosketusta ei haluta, silloinhan ne pitää ampua pois. Ja nopeasti, ennen kuin pöpöt alkaa lisääntyä.
Ihmeellinen tapa suorittavalla löytää asiasta kuin asiasta metsästyshalukkuutta rajoittava piirre. Liittyy ilmeisesti metsästyksen valtapeliin ja oman egon kohottamiseen eli halutaan näyttää, miten muu yhteiskunta on pulassa ilman metsästystä.
Tihentymäalueiden ulkopuolella on otettu tavoitteeksi kasvattaa peurakantaa. Nyt alkaa sielläkin olla samanlaiset ongelmat käsissä kuin täällä on jo ollut pitkään. Pari vuotta menee, ennen kuin peurojen aiheuttamista ongelmista tarpeeksi aletaan valittaa ja jonka jälkeen asiaan puuttumista aletaan suunnitella. Sitten peuroja onkin jo 50 /1000 ha ja ihmetellään, miten niitä saataisiin vähennettyä.
Suorittava: ”Kymmenen vuotta sitten oltiin ihan nykyisen kaltaisessa tilanteessa.
…hirvikanta kasvoi aika ”mukavasti” ko ajanohdan jälkeen ja valkohäntäkanta suorastaan räjähti. Jälkimmäistä en ennustanut, mutta hirvikannan kehityksen suunnan saatoin kokemuksiini perustuen arvata.”
Minulle ei ole selvinnyt, miksi hirvikannan kasvun nopeuden täytyy olla ”mukavaa”, kun hirvien määrää jatkuvasti tarkkaillaan. Eikö ole selvää, että kun metsästystä vähennetään, kanta alkaa kasvaa. Vuosi taukoa, jonka jälkeen hirviä taas riittää. Lisäksi verotussuunnittelua tehdään mallintamalla tilannetta kaatojen määrän avulla, joten eihän tilanne kerta kaikkiaan voi ketään yllättää.
Vai onko tämän nyt vaan keino saada hirvikanta ylös ja tuollaisella selittelyllä hoidetaan oma tontti puhtaaksi. Sitten voidaankin taas alkaa esittää sankaria, kun ammutaan hirviä ja näin parannetaan liikenneturvallisuutta.
Myyräkuumeen lähteen varmistuminen linnunpönttöön on tietysti enemmän kuin epävarmaa, mutta tietenkin pölyjen hengitystä pitää varoa.
Puhdistus on samanlainen ikuisuusaihe kuin vaikka nasta/kitkarengaskeskustelu.
Itse tuossa edellä jo perustelin, miksi putsaan pöntöt keväällä. Tietysti putsaamaton pönttö voi kelvata ja usein kelpaakin linnuille. Jos pönttö on niin siivottomassa kunnossa, ettei se kelpaa, tämän isompaa vahinkoa ei synny. Mutta pöntön omistaja ei myöskään tiedä, missä kunnossa pönttö on. Sehän voi olla vaikka puolillaan jätöksiä ja loput täyttyy kuolleista myyristä. Turha sellaista pönttöä on puussa roikottaa.
Jos hifistellä haluaa, kuivan ja siistin pesän voi jättää paikoilleen, mutta muuten putsata. Joskus pöntön pohja on saanut kosteutta, jolloin pesämateriaalien poisto on hyvä asia lähinnä pöntön säilyvyyden kannalta.
Vähän asiallisemman näköistä työskentelyä samasta aiheesta:
https://www.is.fi/asuminen/art-2000001169207.html
Ylen Areenasta sattui soimaan Juha Laaksosen luontoretki ”Linnunpönttö moottorisahalla minuutissa”. Malli ei selvinnyt radiosta, mutta google kertoi sen nopeasti. Teuvo Hakkarainen näyttää mallia moottorisahan käsittelystä. Ei ehkä ihan kaikkiin yksityiskohtiin kannata takertua, Teuvon silmät ja korvat ovat hänen omiaan. Mutta kieltämättä tuotekehitystä voi tässäkin valmistusprosessissa tehdä, kun vertaa perinteisen lautapöntön valmistukseen.
