Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Kun vielä metsästys olisi vapaata tilan rajoista riippumatta, niin olisipa ihme, jos halukkaita metsästäjiä ei olisi riittävästi.”
En luovuta metsästysoikeutta jokamiehenoikeudeksi.
” 10 000-20 000 euron hehtaarikorvaushan ei kata kuin osan todellisesta vahingosta.”
Kieltämättä 15 000 e korvaus taimikosta kannustaisi hirvituhoihin. Korvaushan maksetaan taimivaiheessa ja kun summan sijoittaa 3% korolla 80 vuoden ajaksi, melkoinen riskitön päätehakkuuleimikko omistajaa odottaa valmiina pankkitilillä.
AJ: ”Vaikka hirvet syövät koko vuoden ympäri jotain jossain, pahimmat vahingot syntyvät edelleen talvilaitumilla, eikö niin?”
Kyllä, mutta talvilaidun on käsitteenä edelleen vaikea. Täällä on puolet maapinta-alasta peltoa. Oletettavasti talvilaidun on eräälläkin hieman metsäisemmällä alueella. Ainakin minun metsistä osa sijaitsee tuolla ja hirvituhotarkastuksessa metsästäjien (rhy?) edustaja puhui jostain talvilaitumista. Toisaalta en ole ollenkaan varma, että hirvet tuolta muualle kesälaitumille muuttaa. Eikö siellä ole hyvä olla kesällä, jos on talvellakin. Muualla olisi pieniä metsäsaarekkeita peltojen keskellä.
”Joillakin alueilla on jo kokeiltu yhteistoimintaa hirvitalousalueen laajuisena, eli metsästetään enemmän yhdessä ja jaetaan saalis tasapuolisesti. Tätä mahdollisuutta kannattaisi pitää enemmän esillä ja kokeilla.”
Tuo on varmasti hyvä ajatus siinä vaiheessa, kun ongelmana on metsästyksen toteutus. Missään vaiheessa metsästäjien puolelta ei ole esitetty, että metsästykseen kaivattaisiin apuja. Metsästäjälehdessäkin valiteltiin vain hirvien vähyyttä. Ensimmäinen asia on siis tavoitteen määrittely ja vasta sen jälkeen, jos tarvetta eli metsästäjien suorituskyky ei tavoitteen saavuttamiseksi riitä, kannattaa keskittyä muihin asioihin.
Suorittava toki täällä maalailee kauhukuvia, mutta niissähän näkökulma muuttuu kuun asennon mukaan aina kulloiseenkin tuulen suuntaan sopivaksi. Näin saadaan ristikko pois kohteesta.
”Kuitenkin ollaan vielä kaukana tilanteesta ,johon hirvikanta asettuisi ilman rajoittavia toimia nykyolosuhteissa. Uu kakkosellakin on oltu vasta puolivälissä vuonna 2018.”
Minä en tiedä, mihin se nykytilanteessa asettuisi, täysin kestämättömälle tasolle kuitenkin. Jos peilaat Kanadan lukuihin, siellähän elinympäristö ei ole täkäläinen.
Mitään syytä verrata luontaiseen tilaan ei ole, enkä ymmärrä, miksi niin teet.
”En sano tätä sillä ,että tavoittelisin ko tilaa ,mutta kohtuus pitää olla kerjätessäkin.”
Onko demokraattisen järjestelmän mukaan eduskunnassa säädetty metsästyslainsäädäntö kohtuuton? Entä onko kohtuutonta se, mikä suurimmassa osassa Suomea on saavutettu? Vai mitä tarkoitat kohtuuttomuudella kerjäämisessä? Sitäkö, että metsästysoikeuden haltijat ja muut sidosryhmät olettavat metsästäjien noudattavan laatimaansa hirvikannan hoitosuunnitelmaa? Korostat yhteistyötä ja haukut meitä kerjäläisiksi. Sekö on sinun näkemyksesi yhteistyöstä?
Kyllä on puheet muuttuneet kovasti viime vuosina sinulla, ei voi muuta sanoa.
Ensinnäkin, mitä ihmeen merkitystä sillä on, millainen katastrofi siellä on joskus ollut.
Toisekseen, mistä päättelet, että hirvikantaa on siedetty? Reipas leikkaus on merkki siitä, että kanta on ollut sietämättömän suuri. Älä käännä asioita päälaelleen.
Yli 3 hirven kantaan on vaikea löytää perusteita, kun usein vuolaasti kehumassasi hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan yli 4 aiheuttavan liikaa haittoja. Silti joillain alueilla asetetaan tavoitteeksi yli 4 ja kun tuohon päästään, alkaa itku hirvikannan surkeasta tilasta. Pitäisi olla mieluummin 6.
Piipahdin eilen ohikulkumatkalla metsässä, jossa olen talven mittaan harventanut muutamaa kuviota polttopuurangoiksi. Alueella on 2-4 metristä mäntytaimikkokuvioitakin ja siellähän hirvet olivat intoutuneet pystykarsintaan. Onneksi katkaistuja latvoja oli vain muutama, tosin en pimeässä alkanut sen tarkemmin kierrellä.
Aikaisemminkin olen huomannut, että tällainen työmaa vetää hirviä puoleensa. Epäselvää on, milloin harvennus olisi ok, ellei sitä talvella voi tehdä.
