Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava: ”Gla väittää loppusyksyn kuluvan sarvipäiden perässä. Ei kulu.”
Sinähän tyhjänpyytämisestä räntäsateessa puhuit. Minä sanoin, että ellei hirviä ole, jahti lopetetaan, kun kanta on tavoitteessa.
Minä en ole lupien vapauttamisen puolella. Jos nykyään kanta kaadetaan vinoksi, huomioidaan se seuraavan vuoden luvissa. Kun väärän hirven kaadoin seurauksena seuraavana vuonna jää joku lupa saamatta, kannustaa se katsomaan ennen laukaisua. Toki sidosryhmät kiittää kaatamatta jääneistä hirvistä.
Nyt taisi tulla turhan romanttinen kuva susihavainnoista. Ei kukaan pysty sanomaan, onko alueella susia. Toisaalta kun susia on paljon, todennäköisesti niitä jossain koko ajan on. Varmaa tietysti on se, että koirille tilanne on vaikea.
Jos Jyväskylän pohjoispuolella on muutama susi, kartasta voi suhteuttaa määrät VS alueen tilanteeseen. Täällä ei puhuta yksittäisistä susista. Mutta hirvet on metsästetty tasolle 3/1000 ja metsästys jatkuu. Vastaavaa valitusta hirvien vähyydestä kuin UU2 ja Keski-Suomessa ei ole kuulunut.
Susia ei ole metsästetty sataan vuoteen. Saarella ei ole peuroja, kauriita, rusakoita ja supikoiria. Ei noita lukuja kannata soveltaa sellaisenaan tänne.
Jyväskylän pohjoispuolella ei ole yhtään susireviiriä ja muissa suunnissa on vain yksittäisiä. Varsinais-Suomessa niitä on kaikkialla toinen toisessaan kiinni. Hirven metsästys jatkuu, vaikka hirviä on kolme. Eikö tämä kelpaa referenssiksi kehityksestä muualla Suomessa?
Suorittava: ”No eipä ne sudet siellä Kanadassakaan aiheuttaneet ihmeitä hirvikannalle . 10% söivät. Täällä parempi vasatuotto voi vielä vähentää tuottavaan kantaan kohdistuvaa painetta.”
Täkäläisestä kannasta 10% on 0,3/1000. Ei tarvitse kasvattaa kantaa kahdella/1000 ha. 0,3 on vähemmän kuin kannan arviointitarkkuus.
”Gla:lle totean ,että kilot eivät ole motiivi ,vaan se ,että tyhjiä jahtireissuja tulee liikaa. Olisiko Gla valmis uhraamaan tyhjänpyytämiseen esim. 10 päivää viidestätoista syksyn räntäsateissa?”
Jätetään ihan ensin nuo draamakuningattaren elkeet pois. Koskaan et ole pyytänyt tyhjää 10 päivää räntäsateessa. Suurin osa ajasta on poutaa ja osa sateestakin tulee lumena. Painottuuhan tyhjät reissut kauden loppuun, kun kriteerit luvallisille hirville kiristyy. Jäljellä on vain tietyn määrän sarvipiikkejä olevalle, eikä juuri sellaista löydy.
Täällä VS-alueella on hirviä kolme ja susikanta tihein koko Suomessa. Ei hirviporukka silti tyhjää pyydä kahta kuukautta. Jos pyytää, kun hirviä ei ole, silloin kanta lienee tavoitteessa ja jahdin voi lopettaa.
Nyt pitää päättää, mitä vaikutusta susilla on tavoitekantaan. Ymmärrän hankaluudet esim. koirien suhteen, enkä toivo susia lisää. Hävikin takia ei tarvita yli viiden hirven kantoja. Onhan meillä parempi tuottavuus talousmetsien ansiosta. Antonin luvuille itärajan takaa en anna painoa tippaakaan. Mitä luotettavaa sieltä on koskaan tullut. Ja sudet menee sekaisin salametsästäjien kanssa.
Suorittavan motiivikin varmistui. Sudet kilpailevat metsästäjien saaliista. Jos metsästysalue on 10 000 ha ja vaikutus 10×1=10 hirveä, tekee se keskimäärin (vasa+aikuinen/2) 50+100/2×10=750 kg lihaa hirviporukkaa kohti. Jos lihan kilohinnaksi lasketaan keskimäärin 20 €, rahallinen vaikutus on 15 000 €. Joka vuosi.
Suorittava: ”Mitä Gla:n mielestä olisi pitänyt tehdä toisin?”
Metsästys on toteutettu oikein siltä osin, kuin arvaukset hirvikannasta osuu kohdalleen. Pieleen meni kaksi asiaa. Ensinnäkin tavoitekanta on väärä eli aivan liian korkea. Toisekseen siellä valitetaan hirvikatoa, vaikka kanta on edelleen 1,5-kertainen useimpiin muihin alueisiin verrattuna. Miten metsästys voi perustella esim. kolaririskin näkökulmasta tällaisen?
”Siihen on jatkossa totuttava ,että susireviireillä jätetään pari hirveä tuhannelle syömävaraa . Jos ei jätetä , seuraa rauhoitus.”
Miksi ihmeessä kantaa pitäisi nostaa, kun sudet huomioidaan kaatolupien määrässä? Jäävää kantaahan lupajärjestelmä tavoittelee ja se toteutuu määritellyillä kaatoluvilla. Sitä ei toteuteta nostamalla sekä hirvien, että kaatolupien määrää.
Unohda jo se lehtiartikkeli Ruotsista. Nyt ollaan Suomessa ja pelataan suomalaisilla säännöillä. Tai jos ihannoit ruotsalaista menoa, sitten alat maksaa vuokraa metsästysmaista. Ruotsissa ajetaan myös moninkertainen määrä kolareita sorkkaeläinten kanssa. Hirviäkin on keskimäärin 9/1000 ha, joten ilmeisesti susireviireillä halutaan vähentää hirviä, jotta sudetkin vähenisi?
”Vertaus Ruotsiin ja koeosuhteisiin oli teoreettinen ,mutta kertoo vain siitä miten hyvä kasvualusta meillä on hirvikannan kasvulle.”
Se on ollut tiedossa jo 50 vuotta.
”Kun ei ole tiettyä määrää vasoja ,ei metsästetä aikuisia hirviäkään. Tämä on kaikkien selkäytimessä.”
Tätä veikkaan syyksi UU2-sirkukseen. Halutaan kohtuuttoman suuri kanta ja kun se laskee 1,5-kertaiseksi yleiseen tasoon, lyödään jarrut päälle.
Samasta syystä ei tavoitekantoihin pidä jättää särkymävaraa. Silloin metsästäjät alkaa jättää sitä itse, jolloin hirvikanta alkaa kasvaa tavoitetta suuremmaksi.
Kun meillä ei ole luontaisia metsiä, vaan talousmetsiä, peltoja ja rakennettua maata sekä hirvikannan hallintaa säätelevä lainsäädäntö, miten luontainen hirvikanta luontaisessa luonnossa liittyy hirvikannan hallintaan nykytilanteessa?
Ruotsissa tavoitellaan huomattavasti runsaampia riistakantoja kuin meillä, joten miksi käyttää jonkun ruotsalaisen ehdotusta meillä, jossa järjestelmä jo huomioi sudet? Silloin pitäisi luopua kaatolupien määrän määritelyssä susi- ja kolarihirvistä eli mentäisiin askel väärään suuntaan. Sudesta tehdään tuossa mallissa keppihevonen, jolla halutaan nostaa kantaa.
