Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos maanomistuksen kautta peilataan, harva näkee estettä vähentää hirviä, vaikka ei ongelmia olisikaan. Kettutytöt aia erikseen, mutta niitä lienee omistajina kovin vähän ja niiden maat ovat kartan valkoisia alueita muutenkin. Metsästyksen näkökulmasta tällaista asetelmaa ei ole, siellä ilman tuhoja tms. motiivia on hyvin helppo pyrkiä korkeisiin tavoitekantoihin. Metsästävä maanomistaja taiteilee tässä välimaastossa.
Olenkin aina sanonut ja toistan edelleen, että kaatolupien hakemisesta tai myöntämisestä on turha keskustella. Tavoitteen määrittely on keskeinen asia. Kaikki muut ovat tälle alisteisia.
”Ainakin oman alueen hirviporukasta taitaa ylivoimasesti enemmistö olla myös itse metsänomistajia. Näin myös heillä on varmasti motivaatio pitää kanta aisoissa.”
Metsänomistuksen määrä ei vielä kerro tilanteesta mitään. On tiedossa, että metsänomistuksen motiivit vaihtelevat suuresti, tämähän oli aikanaan vaikuttimena metsälain muutokseenkin. Lisäksi ymmärrys metsänhoidosta, kiinnostus aihetta kohtaan ja sorkkaeläinten vaikutuksesta metsiin vaihtelee. Näkemyksiä ohjaa myös omien metsien kehitysvaihe. Itsellänikin yhdellä tilalla on kaikki kuviot ohittaneet hirvituhoriskin ja päätehakkuita ei ole suunnitelmissa, joten en ole huolissani sen seudun sorkkaeläinkannasta. Toisaalla taas on tulossa koivun viljelyä, siellä tilanne on toinen.
Seuroissa myös henkilökemiat vaikuttavat. On vahvoja persoonia ja sitten sopeutuvampia. Tästä kaikesta syntyy monimuotoinen kokonaisuus, jossa yksinkertaistukset ei välttämättä osu yksiin todellisuuden kanssa.
Kiinnostavaa olisi saada selvyys houkutteluruokinnan vaikutus peurakantoihin, paljonko ruokinta lisää hyvinvointia ja paljonko ruokinnalle ampuminen kantaa kurittaa. Sekä paljonko ruokinnalle kyttäystä kompensoitaisiin muilla metsästysmuodoilla ilman ruokintapaikkoja.
Tarkasteluun myös muiden lajien saama hyöty ruokinnoista. Paljonko esim. keltasirkut hyötyvät kauratarjoilusta.
Vähän samaa mieltä kuin Mm, taas selvitetään hauska tietää-tason juttuja.
Uutinen: ”Lentolaskenta tehtiin, koska metsästyksen yhteydessä kerättävää tietoa hirvikannan koosta ja rakenteesta ei kertynyt metsästyskaudella riittävästi. Tämä johtuu siitä, että hirviä metsästettiin alueella poikkeuksellisen vähän.”
Nyt kannattaa kerrata Metsästäjä-lehden artikkeli 4/2023 sivulta 26 alkaen. Onkohan sama alue? Paikalliset metsästäjät ovat olleet huolissaan hirvikannasta, joten ovat laittaneet pyssyt naulaan. Hirvikanta on ollut liki 5.
”Ei ole vieläkään tullut kommenttia hirvien minimitiheyksistä susireviireillä Ruotsissa. Siellä on päädytty tulokseen ,jossa hirviä on mahdollista metsästää vasta ,kun hirvitiheys ylittää 5 yksilöä/ 1000 ha.”
En tiedä, mitä tuohon pitäisi sanoa. On Ruotsissa paljon hyviä asioita, mutta ihan kaikkea ei pidä kopioida. Siellähän on riistakannat ja -vahingot suurempia kuin meillä. Vai kaivataanko esim. ASF-tapauksiakin tänne.
Täällä on Suomen suurin susitiheys ja hirvikanta pidetään metsästyksella 3:ssa.
Tutkitaanko seuraavaksi, miten Venäjällä toimitaan ja kysellään, pitäisikö matkia sikäläistä käytäntöä.
