Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
” Ja sitä, että jos koko pitäjän alueella on syyskuussa 1,5 hirveä 1000 ha, niitä voi olla jossain saman pitäjän pienelläkin alueella joulukuun lopulla yli 10 / 1000 ha.”
Kuten itse sanoit, hirvet liikkuu, joten on aivan tarpeetonta määritella hirvikantaa pienillä alueilla jonkun lauman sen hetkisen olinpaikan perusteella.
”Mitä nuorempia metsät ovat ja mitä enemmän alueella on hoitamattomia taimikoita sitä enemmän on hirviä.”
Onko vs2 tuo tilanne verratuna vs3? Hirvikanta toisessa liki 5 ja toisessa 3.
Ei ole. Vuodesta toiseen tietyille alueille on asetettu korkeampi tavoite kuin toisille. Eli metsästys määrittelee hirvikannan koon. Miksi näin yksinkertainen ja lakiin kirjattu asia ei uppoa kaaliisi? Sinähän olet hirviporukassakin eli järjestelmä on tuttu vai hirviporukkako ajatteluasi ohjaakin.
”Hirvikantaa pidetään kurissa metsästämällä.”
Välillä tulee näitä valonpilkahduksiakin.
”Jonkinlainen ”särkymävara” on säilytettävä hirvienkin osalta. Pedot, taudit, liikenne ja muut onnettomuudet ottavat aina myös osansa.”
Tuo on huomioitu verotussuunnittelussa.
”Joten osasyy kannan voimakkaaseen kasvuun oli myös hyvällä ravintotilanteella.”
Kanta kasvoi tavoitetasolle hyvässä ravintotilanteessa nopeasti, kun metsästystä rajoittamalla sen annettiin kasvaa. Vähän huonommassa tilanteessa kanta olisi kasvanut hitaammin, mutta kannan koon päätti metsästäjät tai mikä organisaatio silloin olikaan, ei metsien hoitajat metsänhoitomenetelmiä valitessaan.
Tämä siis Nostokoukullekin. Ei näin simppeliä asiaa kannata päälaelleen yrittää kääntää. Hirvikannan koko on täysin erillinen asia metsänhoidon kanssa. Juurihan metsästyslehdessäkin kerrottiin, miten kanta ilman taimikonhoitajia on moninkertainen täkäläiseen verrattuna.
Kerrot useaan otteeseen, miten kaatolupajärjestelmällä hallitaan hirvikannan kokoa. Tämä kerrotaan laissakin. Sitten kuitenkin toteat, että metsien nuorentuminen on ollut pääasiallinen syy hirvien lisääntymiseen. Ja heti sen perään taas jatkat kaatoluvista.
Mihin lukitset vastauksen?
Puukiipijän pönttö on vielä helpompi. Lautaakin kuluu vähemmän, eikä tarvita avattavaa pohjaa/kattoa/seinää. Käyttöaste on varmasti tiaisen peruspöntössä kovin. Edes kottaraisen pönttö ei läheskään aina ole kelvannut kenellekään.
Tekopökkelöissä on se ongelma, että niitä näytetään tehtävän lähinnä aukkoihin. Pois lukien suorittava, joka kohta rientää kertomaan, miten hän teki niitä kaikkiin harvennuksiin firman metsissä jo kauan sitten. Harmi, ettei muut motokuskit tee, koska en ole vielä yhtään harvennusmetsää nähnyt, jossa olisi tekopökkelöitä.
Itse teen nuoriin rankametsiin. Tämä ympäristö on pökkelön lahottua varmasti hömpälle mieluisampi ympäristö kuin aukko.
Nostokoukku: ”1970 hirviä oli niin vähän, että se rauhoitettiin.”
Kaatolupajärjestelmä. Ei lupia, ei kaatoja = hirvikanta kasvaa.
”Eikö ollut aiheellista pyrkiä kasvattamaan hirvikantaa ?”
Rauhoituksin ja kaatolupien määrien rajoittamisella. Ei metsänhoitomenetelmillä.
”Kyllä metsien nuorentuminen on ollut pääasiallinen syy hirvien lisääntymiseen, joskus jopa kohtuuttomiin määriin ja uskomattoman nopeasti.”
???
”Jos merkittävää petopainetta ei ole ja metsästyksellä ei kasvua rajoiteta, hirvien määrä kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa.”
Kaatolupajärjestelmä.
Hyvä kysymys. Jos olisi syyt tiedossa, olisi keinoja helpompi pohtia. Itse jatkan rankametsässä puolentoista metrin tekopökkelöiden tekoa. Kauimpana tien vierestä on mukava jättää tyviosa paikoilleen ja raahata vain loppuosa rangasta tien varteen.
Jatkan myös linnunpönttöjen ylläpitoa. Tänäkin keväänä on uutta neljä pönttöä tehty ja lisää on tarkoitus tehdä.
