Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Asun taajamassa, mutta elämä ei ole bussilinjan varrella.
Tein vuosi sitten pöntön helmipöllön mitoilla taimikon reunaan, josko myyräpoliisi siihen asettuisi. Varmuutta ei ole vielä, kuka siellä pesi. Talitiaisen pöntön kimpussa näin.
”Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta (tarkoittanee ravintoa) mutta hakkaa pesäkolon kuitenkin lahoon lehtipuuhun (eli on asunnon suhteen riippuvainen lahopuusta).”
Pesäpaikkojen puutteen pitäisi perinteisen käsityksen mukaan näkyä lintujen määrissä. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että pulaa olisi huolimatta kaikesta metsätalouteen liittyvistä huolista.
”Eikös varpuspöllö tarvitse pöntön tai lahopuukolon pesäpaikakseen, mutta käpytikka ei tarvitse, kun se hakkaa kolon itse?”
Kovasti yleistynyt käpytikka ei tietääkseni hakkaa pesäkoloa terveeseen puuhun ja lahopuutahan ei pitäisi metsissä olla, joten tämä hiukan minua vaivaa.
”Myöskään tiaisista kaikki eivät tee koloa itse, vaikka sopivan laho pökkelö olisi tarjolla.”
Ehkä käpytikan jäljiltä koloja löytyy pilvin pimein. Tai sitten lahopuuta löytyy, josta tiainen pesäkolonsa muutenkin löytää.
Mm: ”Hirvikannan runsastuminen on johtunut pääosin jaksottaisesta metsänhoidosta kun talviravintovarat ovat parantuneet”
Ei, vaan 70-luvulla otettiin tavoitteeksi kasvattaa hirvikantaa. Kaatolupajärjestelmällä määritellään hirvikannan suuruus, ei metsänhoitomenetelmillä.
Edit: Toinen lainaus poistettu.
Timppa: ”Viimeinen huippu oli 2009. (Tämän seurauksena mm varpuspöllöt ovat vähentyneet kuten aamulla Luontoradiossa saimme kuulla). Myös oravat ovat voimakkaasti vähentyneet. Metsissä ei ole kuitenkaan tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät näiden kummankaan jyrsijän vähenemistä.”
Olihan jutun asiantuntijalla ornitologi Lokilla vastaus valmiina: vanhojen metsien vähentyminen, pirstoutuminen ja ilmastonmuutos. Perustuiko tuo tietoon vai oliko se vain kaverin arvaus, sitä ei kerrottu. Jäi sellainen kuva, että jälkimmäisestä oli kyse. Mutta kun asiantuntija Ylen ohjelmassa näin sanoo, totta sen on oltava. Ja näin meillä on jälleen yksi fakta metsätalouden haitoista enemmän.
Pyrkimys on selvä, mutta paremmasta järjestelmästä ei ole näyttöä. En lähtisi sitä nykytilassa, joka on paras pitkiin aikoihin, muuttamaan. Tuloksena olisi aivan sattumanvarainen hirvikanta. Kun metsästäjillä on halu kantaa kasvattaa, mutta lupajärjestelmä ohjaa sitä edes jonkinlaiseen kohtuullisuuteen, asia pysyy edes jollain tavalla hallinnassa ja asiaan liittyen on neuvottelukumppani olemassa.
Kenen kanssa esimerkiksi keskustelet metsäkauriiden määrästä? Jokainen voi niitä metsästää tai olla metsästämättä. Riippuu ihan omista motiiveista. Itse olen vuokrannut maani seuralle, mutta jos hirven metsästys vapautettaisiin täysin vastuuttomaksi toiminnaksi, varma en ole, haluaisinko tällaista toimintaa mailleni.
Petkeles: ”Glalta voisi sen sijaan edellyttää pientä älyllistä haastetta. Metsä on metsä ja pelto on pelto.”
Kiitos tiedosta, en vain ymmärrä haastettasi. Lisätäänkö listaan vielä erään makkaratehtailijan määritelmä Mooseksesta ja bisneksestä. En kyllä ymmärrä Leenankaan ajatusta siitä, että tällä kapasiteetilla, jolla ei Petkeleksen älyllisiä haasteita selätetä, voisin tehdä pesäeroa pottumonttuun. Vai tajusinko sittenkin… no, en jatka tuota spekulointia.
Sen sijaan kaipaan älyllistä näkemystä siitä, miten Keski-Euroopassa luonto voi, kun jossain jopa 90% metsistä on hävitetty peltojen ja rakennetun maan tieltä. Suomessakin paikoin jopa 50%. Metsistä suuri osa voi jossain päin Keski-Eurooppaa olla suojeltua, mutta kovin vähän metsää silti jäljellä on. Suojellaanko prosentteja vai hehtaareja. Että peltomaan luontoarvoilla ei ole väliä, vain metsän? Onko asia kuten eräs vihreä sanoi, että Keski-Euroopassahan tilanne on ollut tuo jo satoja vuosia, ei siellä heikennystä ole tapahtunut. Täällä varmaan talousmetsän asema alkaa vähitellen vakiintua, kun Vihreässä langassa supikoiraakin jo ehdotettiin poistettavaksi vieraslajilistalta. Eihän noin ihkuja hauveleita saa tappaa.
Sekin vielä, että Keski-Euroopassa on muistaakseni 15-kertainen tiheys ihmisiä kuormittamassa luontoa. Silti moni muuttolintu karkaa täältä sinne viettämään talvea. Koitin luontoradion väeltä kysyä, paljonko on hävikki tuolla matkalla, mutta eivät katsoneet aiheelliseksi käsitellä näin kiusallista kysymystä. Suomen metsätaloushan se suurin syyllinen luontokatoon on. Vaikea juttu, ettei vaan jäisi Leenaltakin aamupuuro puulusikalla syömättä. Vai fossiilistako käytätkin.
”Alemman arvonlisän tuotteet voinemme jättää pääosin muille maille? Kiina voi tuottaa omaan pehmopaperiin tarvitsemansa neitseellisen kuidun omissa istutusmetsissään.”
Sikäli aihe kuuluu tänne, kun jalostusasteen nostoa tarjotaan keinoksi parantaa luontoarvoja. Kun joku kertoo, miten alemman jalostusasteen tuotteiden kysyntää voidaan vähentää, silloin minäkin alan ymmärtää. Toistaiseksi tällaista ei ole esitetty. En usko, että tuotannon siirtäminen Kiinaan olisi ympäristölle edullinen ratkaisu. Lisäksi keinot puuttuvat. Sanommeko täkäläiselle teollisuudelle Kotiahomaisesti, että tuotanto loppuu täällä, keksikää jotain muuta vai millä tavoin siirtymä toteutetaan?
”Käpytikka hyötyy siitä, että männyn siemensadot paranevat pohjoisessa.”
Käpytikka on runsastunut etelässä. Voi olla pohjoisessakin, mutta ainakin etelässä. Erikoista, kun metsätalous vie pesäpuutkin.
Aivan kuten tälläkin palstalla, myös lintulaudalla näkyy erilaisia persoonia. Niiden seuraaminen on mielenkiintoista. Moniko muuten osaa varmuudella sanoa, onko talipötköä syövä lintu tali- vai kuusitiainen? Tänään piti pitkään kiikaroida erästä yksilöä, talitiaiseksi sen lopulta määritin.
Sinitiaisesta laji.fi kertoo myös, että ”metsätalous heikentää sinitiaisen pesimämahdollisuuksia. Tehokkaan metsien käsittelyn takia talousmetsissä on paljon vähemmän lahopuuta ja luonnonkoloja, eli vähemmän tiaisille sopivia pesäkoloja.”
Mutta metsätalous ei siis ole ongelma, kun kanta voi hyvin. Mitenkään vakuuttavasti asioita ei ole perusteltu, lähinnä vaikuttaa automaattiratkaisuilta eli metsätalous ja ilmastonmuutos, joiden vaikutus säädetään tuloksiin sopiviksi.
Tikanheitto (ei siis linnun) osui 50% todennäköisyydellä tässä tilanteessa parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, kun hutia ei tullut. Tosin vaihtoehdon paremmuutta emme saa koskaan selville.
