Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Aivan kuten tälläkin palstalla, myös lintulaudalla näkyy erilaisia persoonia. Niiden seuraaminen on mielenkiintoista. Moniko muuten osaa varmuudella sanoa, onko talipötköä syövä lintu tali- vai kuusitiainen? Tänään piti pitkään kiikaroida erästä yksilöä, talitiaiseksi sen lopulta määritin.
Sinitiaisesta laji.fi kertoo myös, että ”metsätalous heikentää sinitiaisen pesimämahdollisuuksia. Tehokkaan metsien käsittelyn takia talousmetsissä on paljon vähemmän lahopuuta ja luonnonkoloja, eli vähemmän tiaisille sopivia pesäkoloja.”
Mutta metsätalous ei siis ole ongelma, kun kanta voi hyvin. Mitenkään vakuuttavasti asioita ei ole perusteltu, lähinnä vaikuttaa automaattiratkaisuilta eli metsätalous ja ilmastonmuutos, joiden vaikutus säädetään tuloksiin sopiviksi.
Tikanheitto (ei siis linnun) osui 50% todennäköisyydellä tässä tilanteessa parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, kun hutia ei tullut. Tosin vaihtoehdon paremmuutta emme saa koskaan selville.
AJ: ”Kotiaho vähentäisi hakkuita viidenneksen.
…
Nämä ja metsien ikärakenteen muutos yhdessä vähentävät hiilinieluja ja hakkuumahdollisuuksia, joten jäljellä olevaa talousmetsää tulisi hoitaa hyvin. Siinäpä onkin metsäpolitiikalla, metsäneuvonnalla ja viestinnällä tekemistä.”
Kotiaholta pitää vaatia tuohon vastaus. Ei sellainen matriisiorganisaatio toimi, jossa kotiaho sanoo yhtä ja loput kuuluu muille. Kaikki armeijan johtamiskoulutuksen käyneet ymmärtävät tämän.
AJ: ”Gla on huolissaan uusiutuvista tuotteista, mistä niitä saadaan.
…
BKT-osuutta saadaan kasvatettua jalostusasteen nostolla.”
Tästä on puhuttu ennenkin ja käsissä taitaa olla yhtä vaikea kysymys kuin tiistaina Ylen tähtienkatseluillassa esitettiin eli mitä oli alkuräjähdystä ennen, mitä tulee lopun jälkeen tai miten ääretön voi jatkuvasti laajentua.
Kaikki tietävät, että kestävän kehityksen perusedellytys nro 1 on uusiutuvat raaka-aineet. Jalostusasteen nosto tuo rahaa, muttei ratkaise alemman jalostusasteen tarpeita. Lisäksi miten jalostusastetta nostetaan, mitkä esteet pitää raivata, jotta jalostusaste nousisi.
Eniten minua harmittaa jalostusasteen nostoesityksissä se, ettei keinoja ja seurauksia käsitellä mitenkään. Sama kuin hakkuiden vähentämisvaatimusten yhteydessä ei käsitellä raaka-aineen saatavuusongelmaa. Sähkön osalta aihetta on jo treenattu, milloin opit otetaan metsäkeskusteluun.
AJ: ”Esimerkki ilmastonmuutoksen haitasta lajeille: sini- ja talitiaisen ja käpytikan runsastuminen, joka on todennäköinen uhka hömötiaiselle.”
Onko tiedossa, että tali- ja sinitiainen sekä käpytikka olisivat hyötyneet ilmastonmuutoksesta? Kolopesijöitä, joille ei pitäisi puupelloissa olla pesäpaikkoja tarpeeksi.
Lisäksi yhtään asiaa ei saisi käsitella ilman, että pidetään mukana uusiutuvan materiaalin saatavuusnäkökulmaa. Ilman näitä materiaaleja menee elämä vaikeaksi. Plus tarve korvata ympäristösyiden takia uusiutumattomia uusiutuvilla.
Peltojen monimuotoisuudesta ei olla huolissaan, ei vaadita sarkaojia ja pajukkoja pelloille. Miksi? Ilmeisesti elintarvikkeet ymmärretään paremmin kuin muut materiaalit.
Mediaa ohjaava vaikutus.
Yle 8.2.24: Metsähakkuut pienenivät koronavuoden tasolle. 17 kommenttia.
Yle 1.2.24:
Juha Kauppisen kolumni: Jos luontokato on vakava asia, miksi eliitti keskustelee siitä vain ylätasolla? 159 kommenttia.Mehtäukko: ”Puun hinnan nousut vain vahvistaa myötätuulta ihan laskemattakin.”
Ei tarvitse montaa vuotta palata taaksepäin, kun puhuttiin puun hinnan laskusta. Esimerkiksi Pöllö kysyi minulta, miten määrittelen puun hinnan laskelmissa. Vastasin, että oletan sen säilyvän nykytasolla, vaikka painetta hintojen laskuun näyttikin olevan. Nyt, kun on muutaman vuoden mittainen entiseen verrattuna hyvähintainen jakso takana, sekö on uusi normaali? Myytävien palstojen hintoja tuo jo nostaa, kun puustoarvioissa käytetään korotettuja hintoja. Tällöin näiden osalta kannattavuus ei parane yhtään.
