Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mm: ”Jos gla tuo tutkimus pitäisi paikkansa niin miksi se ei näy täällä ? ”
Koska sinulla ei ole dataa vahinkojen määrästä ennen ruokintaa ja ruokinnan aikana.
En muista tutkimusta, jossa tuo oli todettu. Taatusti siinä aineisto on kattavampaa kuin sinun havainnot, jossa et ole jotain asiaa huomannut. Saati, että olisit dokumentoinut tilanteen ennen ja jälkeen.
Hirvien ohjailusta vielä sen verran, että minun palstojeni lähellä ei tietääkseni ole kilometrien mittaista tienvarsipajukkoa, joka pitää hirvet ja tienpitäjän tyytyväisenä. Sanotaan kyllä, että riistan ruokintapaikka lisää vahinkoja parin kilsan säteellä, kun eläinten määrä alueella lisääntyy. Onko tuollaisella pajukolla sama vai päinvastainen vaikutus, en tiedä. Mäntyhän kelpaa hirville yleensä paremman puutteessa vain talvella.
Nostokoukku perusteli kuusettumista hintakehityksellä ja omilla ratkaisuillaan. Tuohan on yksiselitteisesti hyvin suppea näkökulma. Kukaan ei tiedä puulajien hakkuuajankohdan hintasuhteita uudistamisvaiheessa. Muistaakseni aikaisemmin Nostokoukku viittasi alhaisella hirvikannalla n. vuoden 2007 ajankohtaan. Tuolloin hirviä oli n. 115 000 eli aiheutti suuren riskin mänty- ja koivutaimikoille.
Oma näkemys kuusen suosiosta perustuukin tuhoriskiin. Edelleen riski on täällä suuri. Kun juttelee paikallisten metsäammattilaisten kanssa lahokuusikon uudistamisvaihtoehdoista, hirvituhoriski nousee ensimmäisenä keskustelun aiheeksi. Samaa kirjoitellaan lehdissä, joten on typerää sivuuttaa hirvien rooli puulajivalinnoissa. Tähän ei vaikuta se, että toistelee omaa mantraa puulajien valintaperusteista näissä keskusteluissa.
Itse olen suosinut uudistamisessa mäntyä ja koivua. Tuhoja on ollut vain vähän ahkeran Tricon käytön seurauksena. Kustannuksia tuosta on aiheutunut sitäkin enemmän.
Ei Tolopaisen esimerkki taida NNA-laskentaa olla, mutta järkevää rahojen käyttöä kuitenkin.
Suorittavan menetelmillä muuten, paitsi puut tulee henkilöauton peräkärryllä yleensä paluukuormina muiden matkojen yhteydessä. Rankoja teen silloin, kun siihen löytyy aikaa ja siellä, missä sopivia hoitokohteita tien tuntumasta löytyy.
Toistaiseksi ei näillä spekseillä ole ollut puupulaa. Fiskarssin manuaalinen klapikone on ainoa hankinta, mikä on vain tätä tarvetta varten tehty. Terveys on hyvä syy olla hankkimatta hydraulista, turhan kuluttamisen ja kiinalaisen romun keräämisen välttäminen toinen.
Maksaa mitä maksaa, mutta jäähän vielä 50 viikkoa aikaa tehdä klapit.
Minulla on lämmityskulut varmaan samaa luokkaa kuin MJO:lla. Ilman klapeja olisi jotain muuta. Ja silti ne puut pitäisi kaataa, metsän hoitoahan se on.
Noilla on sentään suora yhteys.
Vaatteiden varastamisesta huolestuminen ei liity mitenkään metsästykseen.