Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

69 vai 96

”Pitääkö lahopuuasiaa vastustaa ihan vain periaatteesta, koska aloite (propaganda) tulee ympäristöjärjestöiltä ja luonnontutkijoilta!?”

Kertoohan tuo epäluottamuksesta. Asetelma on hankala, kun luontoväellä ei ole penniäkään kiinni ja kyse on 100% metsätalouden harjoittajan toiminnasta. Mitään tarvetta sopia asioista ei toisella osapuolella ole.

Jos metsätalous haluaisi vaikuttaa luontojärjestöjen toimintaan, tuskin näilläkään olisi halua neuvotella asiasta.

”Jos omistaisin kuusikkoa, en pelkäisi suojelualuetta vaan naapurin tekemää aukkoa”, sanoo Luken tutkija.

Tein aukon ja suurella kiinnostuksella seuraan naapurin kuusikkoa. Pahasti ylitiheänä se on kieltämättä herkullinen kohde kirjanpainajille. Samaan kokonaisuuteen kuuluva toinen naapuri teki samalla kertaa aukon omalle puolelle eli tämä ylitiheä kuusikko jäi kahdelta sivulta aukkoon rajautuvaksi saarekkeeksi. Onneksi sen kolmannella sivulla on pelto ja minulla aukon takana yhdessä kohtaa on koivikko, toisessa männikkö suojaamassa varttunutta kuusikkoa.

Ei viljelty puusto ole perimältään yhtä ja samaa. Ja kasvaahan useimmilla kuvioilla, ainakin minulla, myös luontaisia yksilöitä. Ja kun alueen metsiköiden taimet on tuotu muualta kuin sen alueen luontaisesta  siitepölystä, siitähän se geneettinen monimuotoisuus vaan lisääntyy.

Anneli on oikeassa siinä, ettei meillä riitä osaaminen lintutieteijijöiden tai biologien tasolle. Ja vaikka tiaisen syksyllä taimikossa näkisikin, silti ison puun karhea pinta tarjoaa enemmän potentiaalia hyönteisille kuin ohut sileäkuorinen puu. Talvella kriittistä aikaa aletaan lähestyä nyt, kun osa ravinnosta on syöty, eikä uutta tule ennen kevättä. Hämähäkin seititkään ei ravinnoksi kelpaa, vaikka niitä kosteassa syysmetsässä runsaasti näkeekin.

Silti meillä on oikeus kyseenalaistaa luontoväen automaattivastauksia.

Työjärjestyspuheenvuoro. Jk-metsä ei tarjoa järeää puustoa linnuille yhtään enempää kuin jaksollisen kasvatuksen kehitysluokkajakauma.