Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mikä on kenellekin paljon. Talvella tulee ajomatkoista riippuen lisäkulutusta helposti 1-2 l/100 km, lyhyessä kaupunkiajossa jopa 3 l/100 km, kesälläkin vähintään puolisen litraa.
Onhan sitä itselle vaikea perustella tuollaista kaiken päästövähennystavoittelun keskellä.
Silti sitä kutsutaan rattivaihteeksi. Vai onko sinulla ongelmia leimikoiden hakkuidenkin kanssa.
”onhan se positiivinen juttu, että kokemusmaailma on kasvanut taas yhdellä autoilijalla, joka aikaisemmissa viesteissään on ihmetellyt, mihin sitä nelivetoa oikein tarvitaan…”
Rahalla saa ja hevosella pääsee. Tarve on eri asia.
Varmasti eron huomaa. Ostohinnan lisäksi myös kulutuksessa, josta maksetaan ympäri vuoden. Täällä talvi kestää yleensä 2-4 viikkoa, tällä kertaa ehkä jopa 1/4 vuodesta on talvea ja siitä ajasta yli 90% pärjäisi ilman minkäänlaista huomiota etenemiskyvyn puolesta vaikka takaveto-Ladalla.
Onko tuo kattava läpileikkaus tilanteesta vai jonkun draamakuningattaren näkemys?
Sen mitä olen jutellut, aivan eri käsityksen olen saanut. Jo muutama vuosi sitten kerroin, miten pariinkin seuraan on koitettu houkutella. Ja kolmannella, vähän kauempana olevalla, olisi ollut vieraskortteja jos vaikka rusakkojahti olisi kiinnostanut.
Muutama ymmärtää onneksi tässä keskustelussa sen, mitä seuratoiminta ja sen jatkuvuus edellyttää jäseniltä, jotta toiminta pyörii. Urheiluseuroissa sama juttu. Pari vapaamatkustajaa vielä menee, muuten valmiiseen pöytään tulijat tappaa toiminnan nopeammin kuin mikään muu.
Vai pisteytys on rasite hirviporukkaan pääsylle. Pitäisikö sinne päästä talkoista luistamisen lisäksi ilman ampumataitoakin? Hirvikoehan ei mikään mittari ole ja onhan kyseessä sentään muiden turvallisuuskin. Jos rima lasketaan tarpeeksi alas, lopettaa porukka osaavimmasta päästä alkaen. Tiedän, millaista on vetää seuratoiminnassa niitä mukana, joilla ei ole halua ottaa vastuuta itsestään ja roolistaan.
Ammattilaismetsästyksessä, jos tällaiseen sesonkiin porukat jostain löytyisi ja jotka ilman paikallistuntemusta joutuisivat saaliinsa metsästä etsimään, homma kääntyisi hyvin nopeasti maanomistajille maksulliseksi. Hirvikannanhoitopalvelua maa- ja metsätalouden harjoittajille, rahoitetaan maanomistajilta kerättävällä riistanhoitomaksulla. Tämän tyyppistä palvelua monille aloille kehitellään, mutta se ei mielestäni ole tervettä kehitystä. Samalla romutetaan seuratason hirvijahtiosaaminen ja kun ammattilaisuuden toimimattomuus huomataan, ollaan samassa tilanteessa kuin monien länsimaiden armeijat. Ylösajo ei ole yksinkertainen asia.
Jos puhutaan peuroista, kaupallisesta metsästyksestä haaveilijoilla ei ole mitään käsitystä homman mittakaavasta. 70 000 peuran metsästys vaatii siihen osallistuvilta ehkä hirvijahtiakin enemmän työtunteja. Saalista tulee tihentymäalueella kannan leikkausvaiheessa monikymmenkertainen määrä hirviin verrattuna. Ei sitä muutama maksukykyinen turisti hanskaa. Lisäksi turistit sitovat paikallisten kädet, kun omatoimisestihan näitä ei metsästämään ja saalista käsittelemään voi päästää.
Sen mitä olen kuullut niin ainakin täällä vieraskortteja myydään. Ei ole uusi keksintö.
