Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Maastolikennelain perusteella ei korvauksia voi saada. Poliisi voi syyllistä sakottaa, mutta ne rahat menee valtiolle. Harmituksesta ei korvausta saa. Korvauksia saa aiheutuneesta vahingosta. Silloin pitää pystyä osoittamaan aiheutunut vahinko. Jos tasarakenteinen taimikko olisi pilalla, silloin ei yksikköhinta €/taimi päde. Täydennysistutushan ei pysy 5 vuotta vanhempien perässsä, kun isommat alkaa varjostaa.
Jos tuolla tavalla saa tehtyä laskelman, jota kehtaat esittää ja selkä suorana perustella, siitä se lähtee. Päälle muut selvityskulut.
Lisäksi voisi yrittää laskea urakoitsijan saamaa hyötyä eli paljonko työ olisi maksanut ilman taimikon tallaamista. Se voisi olla korvaus maapohjan käytöstä. En ole varma, onko tämä pätevä tapa, kun tienkäyttömaksutkin menee tonnikilsojen kautta, ei saadun hyödyn mukaan.
. Se pitää muistaa, että vahingonkorvaus ei ole bisnestä, eli siinä korvataan vahinkoa, ei rikastuteta vahinkoa kärsinyttä tai lyödä vahingon aiheuttajaa. Niin kurjaa kuin se onkin. Poliisi lyö jos on lyödäkseen.
Menköön tähän, vaikka puhutaan metsäkauriistakin, ei vain ei vhp:stä (tai vhk:sta, kuten luontoväki haluaa osoittaa puhuvansa oikein ja lainsäädäntöön tukeutuvat väärin).
”Jos luonnonvaraisia eläimiä haluaa auttaa selviämään talvesta, Harju kannustaa ruokkimaan niitä. Esimerkiksi lintuja ja metsäkauriita on hyvä avustaa.
Luonnonvaraista ruokaa voi antaa, mutta ei leipää tai muuta vastaavaa. Linnuille kauraa sekä peuroille ja vastaaville kauraa tai heinää, Harju sanoo.”
Metsästäjät sentään ampuu noita ruokapurkin ääreen ja yrittää harventaa kantaa. Toiset yrittää saada noita selviytymään talvesta.
Miten minusta tuntuu, että Suomen talouden ongelmat liittyy tiiviisti kaikenlaiseen joutavan puuhastelun suosimiseen. Esimerkkinä tämä:
”Lappiin on saatu kahden miljoonan suuruinen rahoitus hankkeeseen, jonka tarkoituksena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista tunturialueilla. Mount recilience -hanke osa laajempaa 13 eurooppalaisen vuoristoisen maan kokonaisuutta
– Lappi on yksi demoalueista, joissa testataan kehitettyjä ratkaisuja, kertoo projektipäällikkö Lotta Eriksson Lapin liitosta.
Osana hanketta Luonnonvarakeskus kehittää paikkatietomenetelmää, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia merkitään karttaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa yritysten sopeutumista koulutuksen ja yrityskohtaisten sopeutumissuunnitelmien avulla. Yritysten sopeutumissuunnitelmia pilotoidaan porotalousyrityksien ja matkailuyrityksien kanssa Enontekiöllä ja Utsjoella.
Erikssonin mukaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvät ratkaisut ovat paikallisia, mutta hankkeen tutkimusorganisaatiot ja käytännön toimijat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti. Yhteistyö edistää tiedonvaihtoa esimerkiksi hyväksi havaituista menetelmistä.”
Tuon uutisen yhteydessä ei pitkään tarvitsisi pelata bullshit-bingoa, kun jo tärppäisi.
Itselläni on tullut leveät ajourat kaksi kertaa. Toinen tasarakenteisen männikön harvennus suolla, joka jäätyi edes jotenkin korjuukelpoiseen kuntoon. Siellä yksi ura oli tehty n. 7 m leveäksi, ilmeisesti eivät uskaltaneet ajaa samaa uraa moneen kertaan. Toinen oli märkä savimaa, jossa korjuu viivästyi parilla viikolla ja kelit alkoi lämmetä, eivät olleet koko talvena hyviä eli veitsi kurkulla mentiin.
Kummassakaan kohteessa leveäksi karannut ura ei ollut kovin pitkä, 100-200 m osuus koko leimikosta. Ruma näky maastossa, muttei vahinkona mikään erityisen suuri.
Jos Visakallo on nähnyt jossain erirakenteisessa kohteessa leveät urat, syitä voi olla monia.
