Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Korjuuvauriot on aina riski, pystykaupalla ei ole varmuutta konekuskista.
Omat koivikkoni ovat nuorempia ja niissä on luontaista jo 20 vuotiaana. Jos odottelisin 40 vuotta, silloinhan ensimmäiset kuuset olisivat suuria, eikä täydennyksen idea toimisi. 20 vuotiaasdakin kokoeroa kuusilla on yli 5 m. Ja jos 40 vuodessa ei luontaista kuusikkoa ole tullut, ei sitä tulekaan. Parasta kasvattaa koivikko päätehakkuuseen ja sitten uusi taimikko. Kaksijaksoisen ylispuiden poistossa kantohinta on alempi kyin päätehakkuussa. Luontaisella taimikolla sen voi kompensoida, muuten homma menee tappiolle.
Itse laitan koivikkoon kuusia vain, jos luontaista on tarpeeksi ja istutus täydennystä eli istutettava taimimäärä maltillinen. Lisäksi istutus normaalia harvempaan, 3-4 m ruutuun. Usein luontaiset kuuset kasvaa liian lähellä koivuja, joten raivauksen jälkeen taimimäärä voi olla vaatimaton.
”Sanoisin, että tältä porukalta hoituu aika helposti 100-200 sorkkaparin kaataminen kauden aikana.”
Hirvilupia teillä ei taida olla?
10 peuraa per ukko ei ole mikään tavaton saavutus tällä.suunnalla. Seudun metsästyspaineesta riippuu, miten se vaikutaa kantaan. 100-200 peuraa ei vaikuta yhtään mitään. Pieni alue saa täydennystä muualta ja suurella alueella se on aivan liian vähän.
Ehkä jossain voi olla, mutta täällä en ole kuullut saaliskateudesta.
Rhy- yms. tasolla on kehoitettu vähentämään seuroissa metsästyksen esteitä. Jos kokous päättää toisin, on hyvä ilmoittaa asiasta. Saavat sitten arvioida seuran motiiveja.
Jos toimitte alueella, jossa vhp-kanta ei ole vielä liian suuri, kantaa on tarkoitus kasvattaa. Siinä seurataso on väärä paikka vaikuttaa kehitykseen. Tavoitteet tulee ylempää.
Suorittavan linjoilla. Turha rikkoa kenttää rusinoiden poiminnalla. Kova vuokra ajaa siihen, että halutaan vastinetta rahalle eli saalisvarmuutta. Samalla kun homma ei ole paikallisten näpeissä, kontrolli katoaa. Metsästyskulttuuri ja siihen liittyvä vastuu katoaa. Homma menee samaan suuntaan kuin kalastus vierailla vesillä.
Täällä on aktiivinen seura ja kaatojen määrää voi vain hämmästellä. Ei siihen muutama paksukukkaroinen nuori pysty. Tämän kylän eläkeukoilla ja maanviljelijöillä riittää talvella aikaa, paras taisi kaataa yli 30 peuraa. Harmi vaan, että tuokaan ei riitä kannan leikkaamiseen.
En siis ymmärrä seuranne toimintaperiaatetta. Vai eikö maattomat kaupunkilaispojat pääse muihin seuroihin, joten homma hoidetaan rahalla.
Muistanko oikein, että kyselitte tästä jo aikaisemmin mielipiteitä jollain toisella nimimerkillä ja silloinkaan siitä ei pidetty?
Tarkoitat asiantuntijoina varmaan niitä, jotka ottavat puheeksi jonkin sähköautoon liittyvän heikkouden.
Minusta on ihan ok kritisoida 50-60 000 € maksavan auton latausväliä, kun se on 200 km. Ja jos akkua rasittava pikalataus tuo siihen 100 km lisää, ei se kokonaiskuvaa muuta. Toki suurin tai ainakin ensimmäinen ongelma on auton hinta. Kun 30 000 € sitominen autoon tekee tiukkaa, millä voin tulevaisuudessa hankkia tuplahintaisen sähköauton. Alemman keskiluokan polttomoottorifarkulle ei ole vieläkään haastajaa markkinoilla.
Varmaan 200 km välein lataamisen kanssa pärjää jos on pakko. Mutta kun mittariin tulee 40 tkm vuodessa, se on yli 100 km/päivä, keskimäärin. Melkoista suunnittelua lataaminen edellyttäisi eli auton käyttökelpoisuus työkaluna heikkenisi. Mielestäni on rehellistä myöntää, että ainakin minun käytössäni tuo olisi melkoista takapakkia. Vaikka rahat riittäisi, vielä en sähköautoa silti hankkisi. Ei voi olla niin, että ominaisuuksia saa kritisoida vasta, kun on ostanut itselleen sopimattoman auton. Melkoine yhtälöhän tuosta tulisi. Ei Mersukuskitkaan osta Ladaa voidakseen moittia sen ominaisuuksia. Tai metsätalouden harjoittajat ryhtyä jk-kasvattajiksi.
