Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kun näkee poimintahakkuiden tuloksia, loppuu myös puheet metsien virkistyskäytöstä.
Minä en kanalintujen elämästä mitään tiedä. Suosiiko ne erirakenteisia, harvoja kuusikoita?
Toki virkistysarvot metsissä paranee, jos hakkuut vähenee. Näinhän tulee käymään, kun puuston kasvu taantuu, eikä hakattavaa ole. Jatkuva kasvatus liittyy kuitenkin metsätalouteen, hakkaamattomuus ei.
Uskon, ettei metsätalous luonnon monimuotoisuutta paranna, vaan heikentää. Muutokset ovat niin nopeita, ettei evoluution muokkaama järjestelmä pysy kyydissä.
Kysymykseen monimuotoisuudesta pitääkin aina kytkeä raaka-aineiden tarve. Jos metsätalous on huono asia, mikä on vaihtoehto, jossa raaka-aineiden saatavuus ja luontoarvot ovat tasapainossa. Valitettavasti luontoväki olettaa, että kaikki tarpeellinen tulee kauppoihin taivaasta ja ellei tule, kulutusta pitää vähentää. Tietenkään keinoja kulutuksen vähentämiseen ei esitellä.
Syyt olla seurakunnassa liittyy ihan muihin juttuihin kuin metsätalouteen. Eiköhän siellä paljon osaamistakin ole.
Ei seurakunnan ratkaisut metsätaloudessa ole syy erota. Mutta se on yksi asia, jossa voi todeta seurakunnan tehneen typerän linjauksen. Aivan samaa sarjaa, kuin nuo pari kevytnimimerkin kommenttia.
Olisivatkin herran hallussa, mutta kun hallinta meni pirulle.
”Monissa leimikoissa on mukana sekä harvennuksia että avohakkuita, jolloin metsänomistajan puusta saama hinta on molemmissa sama. Ensiharvennuksessakin metsänomistaja saa puusta saman hinnan kuin avohakkuussa, jos samassa leimikossa on sekä ensiharvennusta että avohakkuuta.”
Minullakin on yleensä hinnat kuvioittain tai oikeastaan hakkuutyypeittäin ja puutavaralajeittain (eh kuitu, ah kuitu, tukki jne). Jos hinnat on samat, silloin ostaja on jyvittänyt hinnat arvioidun kertymän perusteella yhteen yksikköhintaan eli aukosta saa liian huonon hinnan ja harvennukselta liian kovan. Mitään järkeä tuossa ei ole, koska ostajan pitää hinnoitella myös määräriski.
Kujala yrityselämässä metsärahat tienanneena tietää tämän ihan tarkkaan, mutta markkinoi nyt omaa bisnestään maallikoille ihan puhtaaseen ostos-tv tyyliin.
Tm:n talvitestissä ranget ovat olleet autosta riipuen +/-300 km. Kun normaalisti akkua ei ajeta tyhjäksi, 250 km on ihan oikea suuruusluokka. Ja kun akku ladataan 80%, ajomatkaksi jää 200 km.
Riippuu varmaan siitä, paljonko pitäisi tietyssä ajassa tehdä matkaa. 250 km latausväli on aika vaatimaton.
Ei ongelmia. Juuri huollettuna öljyt on notkeat ja akku testattu kunnossa olevaksi. Lämmitin tietysti auttaa, mutta eilen aamulla tuli tehtyä kylmäkäynnistys 20 asteen pakkasessa.
En ihmettele, että näillä sähkön hinnoilla Husse on kiinnostunut hellapuista. Kaksi kertaa on hella ollut tänään lämpimänä, toki hellapoliisin mielestä taas väärin lämmitetty sekapuilla. Samalla taloon on tullut yhdessä takan kanssa kivasti lämpöä, reilusti yli 20 astetta leviää kaikkiin huoneisiin ja sähkölämmitys saa huilata 15-20 asteen pakkasesta huolimatta.
Mikä riippuvuus se mahtaa olla, että tullaan nillittämään muiden keskusteluista, mutta ei itse osallistuta varsinaiseen keskusteluun.