Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Leena: ”Tällä kertaa oli fiilis sellainen ja pottumontussa seesteinen tunnelma.”
Pottumontun luukkua kolkutellessa laitoin sekaklapeja uuniin, vaikka se Visakallon mielestä onkin väärin lämmitetty. Teevesi ei sitä tiennyt, kun hyvin kiehui. En aiheuttanyt turhia ilmastopäästöjä lentelemällä koneella taivaanrantaa kohti.
Olen laskenut, että poltan 7 pino-m3 puuta vuodessa. Kaikki menee riippumatta siitä, poltanko kauden alussa ja lopussa 5 m3 kuusta ja keskellä 2 m3 koivua, vai kauden läpi sekapuuta 7 m3. Jokainen klapi on sisään kannettava riippumatta siitä, mikä vuodenaika on.
Jos syyskuussa pesään joutuneet koivut lämmittää tupaa liikaa, pakkoko pesää on silloin täyteen ahtaa.
Eli hyvin monitahoinen on ojitusasia. Yksiselitteisiä totuuksia on aika vähän.
Sytytystekniikkaan sen verran, että kompromissina olen päätynyt sytyttämään keskeltä. Niin pientä silppua en tee, että päältä onnistuisi.
Sitä en tiedä, onko tuo hyvä vai huono asia päästöjen ja nokeentumisen suhteen. Kiukaan sytytän alhaalta.
”Sekapuistahan ne minunkin polttopuut on sieltä metsästä tehty, mutta varaan vain pakkasille niistä ne koivuklapit.”
Eli et säästä yhtään vaivaa polttamalla ne puulajeittain tietyssä järjestyksessä, kun kaikki klapit kuitenkin kannat sisään ja ladot pesään.
Ei nyt sentään ihan noin. Ojitus vaikuttaa veden pinnan korkeuteen, ei ainoastaan valunnan nopeuteen.
Periaatteessa näin, käytännössä ei mitään merkitystä. Ei varsinkaan, kun sekapuut saa tehtyä metsässä sopivista kohdista ilman valikointia.
Muistaakseni on esitetty väitteitä, jonka mukaan ojitus ei tulvia lisäisi. Perustelut meni kai niin, että suot ovat kyllästyneet vedellä, joten ylimääräinen osa valuu kuitenkin pois.
Ihan varma en tämän teorian uskottavuudesta ole, todennäköisesti ainakin virtaamien vaihtelut kasvaa ja siten myös huuhtoumat.
Minä en ymmärrä koivun paremmuuteen liittyvää ehdottomuutta. Kun klapit on peräisin metsän hoidosta, puulajit on mitä sattuu ja kaikki oikein hyödyllisiä klapeina sen sijaan, että haittaisivat metsän kasvua. Ja ellei sauna yhden pesällisen jälkeen ole lämmin, lisätään pari puuta pesään hiilloksen päälle. Ihan yhtä hyvin toimii näillä pakkasilla kuin koivukin.
Hirvikolari katkaisi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen