Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jalostin kaupunkien lahopuuideaa. Täytyy perustaa yritys, joka myy vihreitä arvoja. Samalla idealla kun myydään puiden taimia, voisi puutavaraa ja keräisi siitä rankapinoa, joka saa lahota. Tuo on pelastettu joutumasta sellukattilaan. Luontoväki voisi seurata pinon kasvamista, pieneliöiden lisääntymistä pinossa sekä lajien vaihtumista lahoamisasteen mukaan.
Haapa 150 €/m3, mänty 100 €/m3.
En tarkoittanut kaupunkien lahopuilla pilattuja metsiä, vaan rakennettuja alueita. Eläiviä puita, usein ulkomaisia lajeja, on jokunen katujen varsilla ja puistoissa vähän enemmän sileäksi monokulttuuriksi parturoiduilla nurmikentillä. Kuolleet puut poistetaan tarkasti. Muu on aafalttia ja betonia. Jostain syystä suurissa kaupungeissa asuu suhteessa eniten luontoväkeä.
Harsintametsän taimiin juurikääpä tarttuu herkemmin kuin istutuskuusiin, tämä on tutkittu juttu. Tosin silloin (en ole varma) puhutaan kuusikon alikasvoskuusista. Luonnossa ja kaksijaksoisessa talousmetsässä kuuset tulee pioneerilajien alle, silloin uskon ongelman poistuvan. Johan se, että päällä on muita lajeja kuin kuusta vähentää riskiä.
Minun ymmärtääkseni taimi, myös istutettu voi saada tartunnan jo nuorena, jos se kasvaa juurikääpäisenä kaadetun puun kannon tuntumassa. Saastunut juuristo ulottuu helposti 5 m säteelle puusta.
Lahon määrä on uudessa kuusikossa 1,5-kertainen, joten vähänkään enemmän lahoa sisältävissä kohteissa en ala laskea sitä tukkiprosenttien kautta, vaan vaihdan puulajia. Kuuseen päädyttäessäkään en tee 100% kuusikkoa, vaan n. 30-50%. Se tietää Trico-talkoita moneksi vuodeksi, mutta mieluummin se kuin laho kuusikko.
Tuosta ei ole enää pitkä matka tricon käyttöön.
Laskin joskus, ettei ole taloudellisesti järkevää ajaa vaihtamaan sähköaitojen akkuja 3 viikon välein. Hirvien karkottaminen pitää tehdä huomattavasti useammin. Vaikka otatkin tuon ulkoiluna, rahaa kuluu ja kannattavuus menetetään. Ulkoilla voi kotioveltakin.
Moderaattori poisti käpysonnin limbon lisäksi minunkin kommentin, jossa totesin perättömäksi kaverin väitteen. Edelleenkään näyttöä ei ole siitä, että tuo olisi jotain muuta kuin käpysonnin vilkasta mielikuvitusta:
sekametsät nyt on semmonen muotivouhotus, yksinkertaisille ihmisille, joita metsänomistajat pääosin ovat, tarjotaan monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja, kuten että muuttakaa metsänne sekametsiksi, niin kaikki metsänkasvatukseen ja -hoitoon liittyvät ongelmat ratkeavat.
Visakallon rikkijuttua en ole lukenut, mutta ei kai ihmisen aiheuttamilla päästöillä peitelty kasvihuoneilmiö ole poistunut ongelma.
Teorian ja käytännön välissä on usein suuri ero.
Onhan tartuntaakin tutkittu. Jos tartunta tapahtuu jo taimena juuriyhteyksien kautta, laho paljastuu rungosta ensiharvennuksen aikaan.
50-60 vuotta on väärä lähtökohta. Tuossa ajassa se voi levitä terveisiin yksilöihin sairastuneista naapuripuista. Laho myös etenee sitä nopeammin, mitä nopeammin puu kasvaa. Ei siis voi ajatella, että käyttää lyhyttä kiertoaikaa ja näin välttää lahon. Harva edes itse istuttamiaan kuvioita päätehakkaa.
