Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”kun hintatietoa kun mts ei voi tietää”
Mitä tarkoitat?
Kommentoidaan sitten täällä.
”Ehkä pahimmin vääristelevä on tämä kohta: “Suomen metsissä lajit pääsevät siis esteittä siirtymään kuviolta toiselle”. Tämä väite on lukemattomin tutkimuksin osoitettu vääräksi. Vanhoista metsistä riippuvaisille lajeille toinen sopiva metsäalue voi olla useiden kymmenien kilometrien päässä. Tällaiset siirtymät ovat useille metsälajeille hyvin haastavia.”
Metsäpaloalueelle löytää vain metsäpaloalueella viihtyviä hyönteisiä nopeasti palon jälkeen. Mistä ne mahtaa tulla, kun ne eivät ilman metsäpaloympäristöä pärjää ja siirtyminen on haastavaa? Ajatus metsäpaloalueiden jatkumosta on aika raju.
”Vuokon tarkastelu kuitenkin on lähtökohtaisesti harhaista, sillä kuten hän itsekin toteaa, metsien monimuotoisuus perustuu metsäalueiden väliseen vaihteluun eikä niinkään yksittäisten kuvioiden korkeaan monimuotoisuuteen.
…
Vuokko pitää vanhoja metsiä virheellisen yksipuolisina elinympäristöinä. Paitsi että puuston kuolleisuus tarjoaa lahopuulajistolle elinmahdollisuuksia, se myös tuottaa laikkuja, jotka palaavat sukkession alkuvaiheisiin. Näiden mittakaava voi luonnonmetsissä vaihdella parista aarista useisiin neliökilometreihin. Tämän seurauksena vanhat metsät luonnontilaistuessaan kehittyvät monipuolisiksi, sisältäen metsän eri sukkessiovaiheita edustavia laikkuja mosaiikkimaisesti.”
No onko mosaiikki hyvä asia vai ei?
”Vanhojen metsien sekä myös esimerkiksi lehtojen merkitys monimuotoisuudelle korostuu, koska niiden määrä on vähentynyt dramaattisesti ihmistoiminnan vaikutuksesta.”
Mikä mahtaa olla nyt tarkastelun aikajakso, 70 v?
”Lisäksi myös nuorten metsien sisältämä vaihtelu on kaventunut metsänhoidon myötä, ja esimerkiksi istutukset ja taimikonhoito yksipuolistavat nuoria metsiä ja muun muassa niiden kasvilajistoa.”
Sama juttu tässä, kun puhutaan metsänhoidon vaikutuksesta.
Istutusten yksipuolistava vaikutus on kyseenalainen. Alueelle tuodaan perimää muualta eli geneettinen monimuotoisuus kasvaa. Lisäksi jos alue metsittyy luontaisesti, herkästi puulajivalikoima on varsin yksipuolinen. Nykyään taimikoista kasvaa sekametsiä. Hoitamattomissa taimikoissa varsinkin, joita edelleen riittää, sekapuustoisuus on suurta.
”Lopuksi, luontokadon tieteellisen todistuksen kiistäminen on karkeaa vääristelyä. Luontokadolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Englanniksi termi on biodiversity loss, jota koskevia tutkimusartikkeleita on julkaistu kymmeniä tuhansia. Tuore aihetta koskeva katsausartikkeli arvioi, että modernina aikana jo arviolta 150 000 – 260 000 lajia on kuollut sukupuuttoon globaalisti.”
Taas palataan tarkastelujakson pituuteen. Me puhutaan suomalaisen nykymuotoisen metsätalouden vaikutuksista, mutta nyt hypättiinkin globaalin tason metsien hävittämisen, ympäristön kemikalisoitumisen, fossiilisten energialähteiden yms. kuormituksen vaikutuksiin.
”Metsälajiston uhanalaistuminen on hidastunut, mutta samaan aikaan metsätalous on tärkein uhanalaisuuden syy 119:lle muissa luontotyypeissä kuten puroissa ja soilla elävälle lajille.”
Ja näiden osuus kokonaisuudesta oli..?
Mitä tutkijat esittävät vaihtoehdoksi metsätaloudelle ja mitkä ovat sen vaikutukset luontoon eli mikä on metsätalouden nettovaikutus. Lisäksi pitää tarkastella vaikutukset muuhun yhteiskuntaan, kuten raaka-aineiden ja hyödykkeiden saatavuuteen ja hintaan. Vai lopetetaanko vaan toiminta metsissä ja jäädään sohvalle ihailemaan monimuotoisuuden kehittymistä.
Minä olen ymmärtänyt, että Luontopaneeli puhuu suojelualueiden hehtaareista, ei joidenkin pienialaisten luontotyyppien määrästä. Toinen vaihtoehto olikin kasvattaa pienialaisten paikkojen määrää suojelussa, vaikka sitten jokin tyyppi kaksinkertaistuisi. Kokonaisuutensa suojeltuun määrään sillä olisi silti mitätön merkitys.
Etelä-Suomen vanhojen metsien määrä on kasvussa. Jos jossain hakataan, toisaalla kasvaa enemmän tilalle.
AJ: ”1. Suojelualueet eivät lisää monimuotoisuutta, vaan säilyttävät nykytilan.
Ihanko totta? Esimerkiksi tutkimuksessa ”Embracing the Complexity and the Richness of Boreal Old-Growth Forests: A Further Step Toward Their Ecosystem Management” (Maxence Martin, Ekaterina Shorohova & Nicole J. Fenton, 2023) todetaan, että boreaaliset vanhat metsät ovat monimuotoisuudessaan rikkaita (biodiversity hotspots)”
Vanhat metsät ovat varmasti rikkaita, mutta suojelustatus ei rikkauksia lisää, vaan säilyttää. Parannusta on saatavissa vain silloin, kun köyhtyneen metsän tilaa parannetaan. Esim. tasarakenteiseen yhden puulajin metsään annetaan kasvaa sekapuustoa ja erirakenteisuutta.
Oletuksena tässä tietysti on se, että monimuotoisten metsien määrä ei muutu. Jos joku hakataan, toisaalla kehittyy uusia. Tämähän tilanne meillä ainakin etelässä on. Lisäksi normaaleissa talousmetsissä sekapuustoisuus ja lahopuun määrä lisääntyy. Pohjoisessa puolestaan suojeltujen metsien osuus on jo nyt niin suuri, ettei liene kohtuullista vaatia vielä suurempaa suojelualaa.
”2. Muut tahot ovat esittäneet kohdennettua suojelua.
Oletat nyt Gla jotain, johon Luontopaneeli ei ehkä syyllisty.”
Luontopaneeli esittää suojelualueiden tuntuvaa lisäystä. Tämä on eri asia kuin kohdennettu suojelu uhanalaisuudesta kärsiviin kohteisiin, jossa puhutaan pienistä pinta-aloista.
”Toistan aiemman perustelun joka sopii molempiin; sekä suojelun lisäämistä että oikeaa kohdentamista tarvitaan.”
Suojeluvaatimusten esittäminen on helppoa. Mitä vähemmän metsissä tehdään, sitä paremmin suojelu toteutuu. Kaikkein parasta olisi olla tekemättä yhtään mitään. Istutaan sohvalla ja iloitaan monimuotoisuuden kasvusta. Toivottavasti sohva kestää ikuisesti, koska siinäkin on syntisen metsäteollisuuden jalostama puurunko.
Jostain tällaisten asioiden käsittelyn yhteydessä usein nousee esiin, että muut tekijät pitää hallita. Yritetään siis luoda mielikuvaa, että prosenttilasku olisi jotenkin ainoa ja joustamaton tapa laskea, jossa ei eri muuttujia voi huomioida.
Sama kuin liikenteessä. Jos sanon, että nopeuden nosto on suurin riski liikenteessä, nousee moni takajaloilleen. Eihän sillä ole mitään merkitystä, että ajan satasen alueella 110 km/h. Tässäkin kannattaisi selvittää, mikä on muutoksen suuruus, jotta voi asiasta minkäänlaisia mielipiteitä laukoa. Asiantuntijat ovat tämänkin meidän puolesta laskeneet.
