Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
<p>Itselläni on pakastimen lisäksi kuivaruokaa. Oletettavasti kriisitilanteessa ensimmäisenä katkeaa sähköt. Toki pakastimeen saa jatkoaikaa aggregaatilla, kunhan pitää huolen bensavarastoista. Vaikka kulutus l/h pienellä kuormalla on pieni, yllättävän nopeasti tavallinen jerrykannu kuluu.</p>
<p><p>Aloittaja sai heti esimerkin siitä, mitä joidenkin kirjoittajien univaikeuksista seuraa. Toivottavasti Katt osaa sivuttaa lempinimen ”Tollo” omaavan kirjoittajan arviot uusavuttomuudesta. On ihan hyväksyttävää, ettei tunne puukauppaa tai ole harventanut metsää.</p><p>Puolen hehtaarin mökkitontin harvennushakkuu ei ole ainakaan pystykauppana myytävien puiden ostajalle ykköskohde. Erikoispuulajienkin markkinointi on vaikeaa, pitäisi tietää ostaja valmiiksi. Ns. perinteinen metsäteollisuus ei niistä ole kiinnostunut varsinkaan pienissä erissä. Käytännössä hienotkin rungot menee energiaksi.</p><p>Kohdetta näkemättä on vaikea sanoa mitään lopullista, edes arvioida kertyvää puumäärää, mutta soitto paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen selventäisi tilannetta. Siellä on ajankohtainen käsitys paikallisista markkinoista ja yhdistyksen korjuupalvelun mahdolisuuksista tehdä hakkuu. Jos puita kertyisi vähintään n. 20 m3 ja ne olisi rankoina tien varressa pinossa, energiapuun käyttäjä niistä voisi 30 €/m3 (alv 0%) maksaa. Eri asia on se, paljonko moto + ajokone siitä veloittaisi. Vaihtoehto on metsuri + ajokone. Mutta jos naapuriin tulisi hakkuu, silloin voisi helpommin onnistua.</p></p>
Jostain käsitys sopivasta ajankohdasta on muodostunut. Kannattaa miettiä, miksi juuri nykyinen avohakkuun ajankohta tuntuu itsestä sopivalta ja miksi ei hakkaa 20 vuotta aikaisemmin tai myöhemmin.
Olisiko osasyynä vanha metsälaki, jossa määriteltiin avohakkuun aikaisin ajankohta. Muokkasiko tuo mielipidettä sopivasta ajankohdasta. Jos muokkasi, mistä lakiin otetiin juuri ne mitat/ikävaatimukset.
Vaikka Reima miten kritisoi metsäalan laskentatapoja, itse olen lukenut kirjallisuudesta vain niitä oppeja, joita esim. Metsäekonomian perusteissa opetetaan. Nämä opit on myös taustalla, kun hyvän metsänhoidon suosituksia laaditaan. Toki talouden perusteet on silloin yleistetty, kun suosituksissa ei tietenkään voida tilakohtaisesti kuviotasolle mennä. Mutta sieltä tulee hyvin paljon meidän kaikkien ajattelutapaan vaikuttavia tekijöitä. Piti itse korkolaskua merkityksellisenä tai ei.
Jos työntekijän palkkakuitissa lukee ”Jyväskylän yliopisto”, tämän näkemykset eivät siitä muutu tieteeksi.
Ehkä alustat pitää olla sellaisessa kunnossa, että linjaa voi huoltaa. Energiapuuston täytyy olla niin järeää, että kuutioita kertyy eli se estää sähkölinjojen ylläpidon.
Minusta tärkeintä ei ole luonnosta nauttiminen. Taatustihan nämä toimitusjohtajat ja kenraalit, jotka hekolla lentävät erämaajärvelle kalastamaan, kokevat arvostavansa luontoa. Siksihän se sinne menevät, muuten onkisivat kolera-altaan reunalla.
Kieltämättä kun eräässä työpaikan tilaisuudessa asiakas suu messingillä kertoi olleensa poikaporukalla tällaisella retkellä, vaikeuksia oli näytellä ystävällistä. Luonnonrauhaa jne.
Tuntuu, että ennen paheksuttu automatkailu kotimaassa on nykyään ihan ok. Päästöjä ei kattien takia tule ja polttoaineen kulutuskin on melkein puolet 80-luvun autoihin verrattuna. Ellei sitten lähdetä liikkeelle jollain ökymaasturilla.
Leena, oliko tuo vastauksesi kysymykseeni?
Keskustelua helpottaisi, jos kertoisit mielipiteesi aloittajan ajatuksista.
Voisi ajatella, että tuo olisi puhdasta politiikkaa ja vastaisku Luontopaneelille. Toki näinkin, mutta oikeasti tuollainen olisi varsin terveellinen ohjelma. Katsotaan, mitä kaikkea arkisesta lähiluonnosta löytyy. Ei tarvitse matkustaa Punaiselle merelle tai Huippuvuorille, jotta luulee löytävänsä jotain katsomisen arvoista.
Ylen luontoradiossa tuli pari viikkoa sitten vastaan niinkin eksoottinen asia kuin talitiaisen sukupuolen määrittäminen. Veikkaan, että 98% kansasta ei aavistakaan, mitä tuntomerkkejä pitäisi alkaa etsiä. En minäkään ollut kiinnittänyt asiaan ennen huomiota.
Mitä, onko talitiainen jollekin vieras laji..?
Eli silmät auki, tällainen ajattelutavan muutos olisi tarpeen.
Jäi pottumonttulaisuus vielä vaivaamaan, tai oikeastaan sen ulkopuolella oleminen. Miten Leena asemoit itsesi ilmeisen hyvin toimeen tulevana ja maailman asioita seuraavana ympäristön suhteen, onko kulutuskäyttäytymisesi kestävää?
Kunpa edes Salonius-Pasternakin uutiskynnyksen ylittänyt lausunto saisi aikaan liikkumista lähiluonnossa.
Tuskin moni edes ymmärtää, miten erilaisen näkökulman saa omaan kotiseutuun ajamalla 50 kilsaa polkupyörällä vs ajamalla 100 km autolla. Tuon kauemmas ei monenkaan tarvitse lähteä kokeakseen jotain uutta.