Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Nuo ohjelmat kuten Peltsin seikkailut, Erätulilla, Griff’s Adventures (Uusi Seelanti, Kanada) yms. voi nähdä myös niin että joku sijaismatkailee puolestamme, eli pääsemme paikkoihin joihin ei tulisi itse lähdettyä tai ei ole varaa matkustaa. Erätulilla on lisäksi varmaan kaikkien aikojen paras Suomen matkailumainos.
Toisella puolella on sitten matkailun päästöt.”
Sinä sen sanoit, Erätulilla luo kysyntää eli kulutusta. Harva katsoo ohjelmaa siksi, ettei itse tarvitse matkustaa. Kun näkee matkailumainoksessa hienoja paikkoja ja kuuntelee toisten hehkutusta, nimenomaan syntyy kysyntää.
Jos ei ole varaa matkustaa, ympäristöongelma ratkeaa itsestään. Totesinhan, että varakkaat aiheuttavat valtaosan maailman ympäristökuormituksesta.
Leena: ”Niskalenkkiä itsestä, että pääsee pottumonttuun (?). Olen ajatellut sen enemmän metaforana, ei niin konkreettisena vaan kielikuvana.”
Sama juttu, kuvaa suhdetta elämään ja yhteiskuntaan.
”Olet varmaan huomannut että sinne pääsee nekin jotka ei siellä jo valmiiksi ole. Alunperin näennäisen avarakatseiset persoonatkin sinne näyttä luiskatavan.”
Avarakatseisuutta nimenomaan tarvitaan. Kuluttaa voi kestävämmin kuin kiipeämällä elämysten perässä jonnekin lentomatkan päässä olevalle vuorelle, juoda halpaa viinaa aasialaisella hiekkarannalla, tutustua paikalliseen kulttuuriin japanissa, viettää pääsiäinen Eiffeltornista somekuvia ottaen, ajella 150 hv moottoriveneellä Saaristomerellä, rakentaa 250 m2 ok-talo nelihenkiselle perheelle tai tehdä jotain muuta ns. hienoa. Millä tällaiset ratkaisut perustellaan ympäristövaatimuksia vastaan tarveharkinnalla? Ei millään eli asenne on luiskahtanut täysin kestämättömälle tasolle. Kaikki esimerkit on omasta lähipiiristä tai julkisuudesta poimittuja luontoarvoja kovin sanoin puolustavien konkreettisia ilmastotekoja. Jokainen varmaan tietää vastaavia omasta elämästä tai lähistöltä, jolloin voi peilata omaa suhtautumista tällaiseen kuluttamiseen. Onko se ok vai ei. Jos on, mistä kulutuksen määrää voi leikata, jos tuo on normitaso omalla kohdalla kestävälle toiminnalle.
Näen pottumonttulaisuuden sellaisena, että osataan nähdä lähelle. Loma voi olla oikein antoisa napakymppimatkana Kuopioon, monillehan on jo extremetason suoritus kiivetä Puijolle vaikkei siitä otetuilla somekuvilla samaa vaikutusta olekaan kuin lentomatkan takaa otetuilla, japanilaiseen kulttuuriin voi tutustua kotisohvalta ja halvan viinan juonti aasialaisella hiekkarannalla ei vaan tarvitse olla hyväksyttävää.
Ituhippien elämästä en tiedä muuta kuin tarpeen vastustaa pottumonttulaisten yritystä tuottaa kotimaista uusiutuvaa raaka-ainetta kaikkien arkisiin tarpeisiin. Edelleen odotan päivää, jolloin elokapina tai greenpeace lukitsevat itsensä automarketin oven eteen estämään tavallisten kansalaisten kuluttamista. Kyllä raaka-aineen tuotantokin vähenee, kun kuluttajat saadaan vakuuttuneeksi roolistaan ympäristökuormittajana. Toistaiseksi huomio on ollut lähinnä teollisuudessa, vaikkei se omaa kulutustaan varten mitään tuota.
Salaliitto ei ollut minun ideani, vaan sinun. Mistä se tähän yhteyteen mahtoi nousta.
Onko ympäristömyönteisyyttä se, että mäkin haluan lentää huippuvuorille, Alpeilla tai vaikka Himalajalle kiipeilemään? Sehän olisi upea elämys, joka täytyy saada kokea.
Miten periaatteessa nykyaikaista elämää edustavalla 80-luvulla osattiin olla, kun kulutuksen taso oli jo luontoa kuormittavalla tasolla, mutta rahaa tällaisiin huvituksiin oli vain harvoilla eli kulutus oli paljon nykypäivää pienempää? Ympäristömyönteisyyttä kyllä nykyään löytyy, mutta vain silloin kun puhutaan toisten toiminnasta. Omaa se ei koske.
Pottumonttu vaatii kunnon niskalenkkiä itsestä. Nykypäivän kulutusjuhliin tottuneelle ympäristöterroristille se on tietysti kova paikka. Itsesuojeluvaisto ohjaa mielipidettä suuntaan, jossa muutoksen vastustamiselle löytyy alibi. Osaatko esittää vaihtoehtoja, jossa voittajaksi nousee elämyshakuisen kuluttamisen sijaan ympäristö?
Voitko sivistää minua, mikä intressi ohjaa tuollaiseen mielipidevaikuttamiseen, jota Yle vuorenvalloitusleikeillään harjoittaa? Menikö sinulta ohi uutinen, jonka mukaan rikkain prosentti maailman väestöstä aiheuttaa valtaosan päästöistä ja olikohan rikkain kymmenys 2/3? Tälle kansanosalle on ihan ok lentää Huippuvuorille vain siksi, että rahaa on ja mä voin. Niin kauan kun tällaista ajattelutapaa ruokitaan, on turha pitää yhtään ilmastokokousta.
Aiemmin määrittelin itseni wannabepottumonttulaiseksi. Hienoa, jos hanke edistyyy.
Miksi Suomen valtion ylläpitämä Yleisradio, jolla korostuu luontoaiheiden käsittely ja metsätalouden paheksunta luontoa kuormittavana tekijänä, lennättää porukkaa leikkimään vuorenvalloitusta Huippuvuorille?
https://yle.fi/aihe/a/20-10005920
Juu, ei yhden seurueen matkan peruminen maailmaa pelasta. Tuossa kuitenkin paljastuu sairas asenne ympäristöä kohtaan. Kaiken pitää olla mahdollista, kun on kyse omista asioista. Eihän minun tekemisilläni mitään väliä ole. Kunhan saadaan elämyksiä ja näyttävää kuvamateriaalia.
Miten kiertoaika määritellään? Kasvatan koivikkoa, jonka alle tulee luontaista kuusta. Kun koivut on poistettu, jäljellä on kuusikko, joka on nuorempi kuin kiertoajan alusta laskettuna. Kymmeniä vuosia taaksepäin ei kannata dokumentteja uudistamisesta etsiä. Joku voi silti arvioida päätehakkuun ajankohtaa kuusten perusteella. Nekin ehkä kerran yläharvennettuja.
Joku ajatus kokeilijallakin pitäisi hommassa olla. Ihan heti ei tule mieleen, mitä erirakenteisuuden säilyttämisellä kuusikossa voisi tavoitella.
Itselläni meni päätehakkuuseen yksi n. 70 vuotias kuusikko. 10 vuotta aikaisemmin tiheäksi päässeenä harvennus ja tähän saakka meni hyvin. Nyt kuitenkin alkoi pystyyn kuolleita tulla sitä tahtia, että katsoin viisaammaksi hakata hyvän sään aikana. Runkoluku oli tosin reilusti yli 400. Ei ylitiheänä kasvanutta kerralla olisi harvaksi voinut hakata, tarkoitus oli tuota ehkä vielä kymmenkunta vuotta kasvattaa.
Syytä ongelmiin ei voi varmuudella sanoa. Kahdella sivulla naapurissa oli vielä tiheämpi kuusikko, jolla saattaa olla osuutensa asiassa. Maaperä kohtalaisen kosteaa, pitkulaisen kuvion molemmissa päissä ojat, mutta kuviota ei ole ollut tarvetta ojittaa.
Nostokoukku, kelpaako Kotiahon tieto Ylen uutisessa: luonto on elpynyt on lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla, siis tyypillisissä talousmetsissämme, joissa on otettu metsänhoidossa askelia kestävään suuntaan.
”kenestä hyödytön tilastonikkari tai asiantuntija.”
Tarkoitatko asiantuntija vai hyödytön asiantuntija?