Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ilmiönä mielenkiintoinen, mutta maastossa ehkä vaikea asiaa havaita. Kartasta vanha uoma kyllä erottuu.
Goofy: ”Vaikka tasaikäistä metsänkasvatusta perustellaan tukkipuun saannon maksimoinnilla, niin silti vuosittain hakatusta puusta vain noin 1:6 osa päätyy pitkäaikaisiin metsäteollisuuden jalosteisiin, kuten sahatavaraksi, neljäsosa mm. selluksi ja loput 60 % käytetään energiaksi.”
En osaa sanoa, onko 1:6 oikea vai väärä luku. Sovitaan, että se on oikea. Mutta onko luku hyvä, huono vai merkityksetön? Eikö sahatavaran määrä ole ainoa merkityksellinen asia? Onko jollain tiedossa, miten sahatavarakelpoisen puun määrää voidaan kasvattaa? Muistetaan myös, että sellu ja energiakin ovat kovin tarpeellisia ja vaikeasti kestävämmillä ratkaisuilla korvattavissa.
Ylen jutusta poimittua: ”Myös kehuttavaa raportista löytyy: luonto on elpynyt on lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla, siis tyypillisissä talousmetsissämme, joissa on otettu metsänhoidossa askelia kestävään suuntaan.”
Silti painopiste toimenpiteissä esitetään kohdistettavaksi talousmetsiin.
Mutta jatkossa pitää muistaa, että Luontopaneelin mukaan talousmetsien, ainakin kangasmailla, luonto elpyy. Kun turvemailla ei uusia ojituksia tehdä, miksei sama elpyminen toteutuisi siellä. Uutisen mukaan tilanne on silti saatu raportissa heikkeneväksi, koska turvemaiden ennallistamista ei tehdä?
Talousmetsien sekametsäbuumi vain parantaa tilannetta jatkossa.
Aiheuttaja maksaa-periaatetta voisi esittää sovellettavaksi esim. makeisveron tyyppisesti. Kaikille puupohjaisille tuotteille lisävero. Kelpaisikohan kansalle. Tällä esityksellä olisi se hyvä puoli, että se pakottaisi kaikki miettimään omaa rooliaan tässä kokonaisuudessa. Pahis ei olekaan ahne metsänomistaja tai kansainvälinen teollisuus, joka tuottaa sinulle sinun kaipaamiasi hyödykkeitä. Pahis olet sinä!
Jään odottamaan, että elokapina sulkee Luontopaneelin tukemana automarketin maito- vessapaperi- ja lehtihyllyt, jotta kuluttajat eivät voi ostaa puuperäisiä tuotteita.
Paljonkohan lahopuuta on Jannen kotikylässä Jyväskylässä? Metsät on hävitetty rakentamisen alta ja korvattu asfaltilla tai betonilla. Veikkaan, että lahopuun määrä on nolla, mutta se ei ole ongelma. Ne metsät, joita ei ole hävitetty alkaa tuottaa lahopuuta kuusiporahyökkäyksen tuloksena.
Kuopion kaupunki, itärajan tuntuman vaellusreitit, Vaasan rannikko ja maankohoamisen merkit luonnossa, Liminganlahti nyt heti yhtään miettimättä tulee mieleen kiinnostavina.
Ai niin, ja Lauhanvuori. Kerran ajoin Vuokatista Oulujärven pohjoispuolta ja siitä ylös. Oulun seudun maisema oli erikoista, tasaista hiekkaa, mutta silti soistuvaa. Sitä seutua olisi kiva käydä katsomassa. Samoin Oulun pyöräilyinfraa.
