Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kanta on tosiaan tavoitteessa, mutta sen peruste yhteisestä sopimisesta muistuttaa lähinnä venäläisiä vaaleja.
Tavoitekantaa ei ole määritelty sitä taustaa vasten, että tuhokorvauksia yms. toimenpiteitä ei olisi.
Minä en puhu muiden puolesta, enkä ota kantaa rästikohteisiin. Niistä voi keskustella oman otsikkonsa alla.
Minulta on syöty koivikoita ja männiköitä, kun suojausta ei ole tehty Tricolla. Käsitellyissä vahingot ovat mitättömiä. Toisaalta suojauksen kustannukset ovat suuria.
Arvasin, ettet pysty yksilöimään metsätalouden harjoittajia tähän asiaan liittyen. Käännät vain keskustelun muihin asioihin.
Monikohan media julkaisee uutisen kansalaisten luokattoman surkeasta metsäosaamisesta?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/457d87c8-a519-49a2-8457-d88e099a86a3
Julkisuutta voi verrata Annukka Valkeapään gradun saamaan julkisuuteen. Siinä käsiteltiin kansalaisten näkemyksiä metsäpolitiikasta. Uutiskynnyksen ylitti tulos, jonka mukaan 69% kansalaisista vastustaa avohakkuita, vaikka samassa tutkimuksessa saatiin myös päinvastainen tulos. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa ei pohdittu sitä, millä kompetenssilla kysymyksiin vastailtiin.
Annukka Valkeapää työllistyi sittemmin WWF:n metsäasiantuntijaksi.
Suorittava: ”Joidenkin mielestä vain tuo tolkuton luonnonelävien tappaminen tuntuu olevan ainoa työkalu siinä pakissa.”
Tolkuton on sinun määritelmäsi. Mutta jos hoidettuja taimikoita syödään, vaihtoehdot hirvikannan leikkaamiselle on aika vähissä. Itse käytän tolkuttomasti rahaa Tricoon, kun en hirvieläinkantaa saa leikattua, mutta ei siinäkään oikein metsätaloudesta voi puhua.
”Samaan aikaan ,kun vollotetaan muutaman taimen menetyksestä , saattaa saman metsänomistajan taimikko tuhoutua toisaalla totaalisesti hoidon puuttuessa.”
Anna kaksi esimerkkiä tämän palstan vollottajista, joilla on hoidot rästissä. Vai keksitkö vollottajastereotypian ihan itse.
Eu-jäsenyyden aikana viisaalta tuntunut tilanne kertoo ihmisen ajattelun suppeudesta. Vallitseva tilanne on vakio, ainakaan mitään merkittävää muutosta ei osata kuvitella. Että susia pitäisi joskus vähentää. Toinen hyvä esimerkki muutoksista, vaikkei metsästykseen tms. aiheeseen liitykään, on lintulajien muutokset. Millainen oli merimetsokanta vuonna -94. Entä valkoposkihanhien tai pikkuvarpusien kanta. Nykyään mustarastas on meillä yleinen näky talvellakin.
Mutta niin vain tilanne on 30 vuodessa muuttunut. Samasta syystä ei muissakaan asioissa pidä sitoa käsiä. Esim. jokamiehenoikeuksien kytkentä maailmanperintökohteiksi, jota ainakin Suomen latu maanomistajilta kysymättä ehdotti, olisi mitä suurinta typeryyttä, mitä luontoväki voi Suomessa tehdä. Jonain päivänä maailma on kääntynyt siihen asentoon, että meillä on tarve puuttua näihin käytäntöihin. Sama koskee eläinten metsästystä.
