Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tikkoja on ollut jo jonkin aikaa täällä, mistään syysvaelluksesta ei ole kyse. Eiköhän ne täällä ehdi pesiäkin. Tai ehkä ne viettää hauskoja poikamiesvuosia täkäläisissä kuusiporaparatiiseissa, joissa ei pesäkolopuita ole tarjolla.
Saarijärvi ja Toivakka ovat sen verran ylhäällä, ettei juurikäävästä tarvitse puhua ongelmana. Eri tilanne on Toivakasta 100-200 km etelään, talousmetsän lahoprosentit ovat helposti 15, pahimmillaan 30% tai ylikin.
Täällä on luonnonkuusikkoja niin vähän, ettei niistä lahon suhteen taida tilastoa saada.
Luonnonmetsän juurikäävän normaalitasoa on vaikea määritellä, mutta talousmetsissä se on ilman muuta lisääntynyt sekä käsittelemättömien kesähakkuiden, että entisten metsälaitumien takia.
Sekametsäbuumi on kyllä tervettä kehitystä. Tällä vauhdilla metsien yleisilme muuttuu 20-30 vuodessa merkittävästi.
Käpytikkojen määrä on tällä hetkellä jotain huikean ja käsittämättömän välistä. Luontoväki saa tosissaan miettiä selityksiä, miksi kolopesijöillä on pulaa pesäkoloista tällaisen tikka-invaasion jälkeen.
Ihminen kuitenkin vaikuttaa ja se pitää ottaa huomioon. Sännöllisesti muistutetaan, miten luontaisessa tilanteessa sitä ja tätä. Tärkeämpää on muistaa, ettei meillä juurikaan ole luontaista luontoa, joten luontaisen luonnon kehitystä ja mekanismeja ei välttämättä voi soveltaa. Esim. peura/petokeskustelussa unohtuu usein, ettei luonto tässä tilanteessa hoida kantaa tasapainoon.
Eli voisiko ne, jotka metsästäjiä moittii puhelimen ja siinä olevien sovellusten käytöstä, perustella tähän liittyvät ongelmat? Onko metsätalouden harjoittajallekin excel väärin, pitäisi laskea helmitaululla. Tai tosimiehet laskee päässä puustoarvion ja vertaa puukauppatarjousten hinnat. Puukaupparahatkin käydään nostamassa pankista ja noston pankkivirkailija kirjaa käsin mustekynällä metsänomistajan pankkikirjaan, eikö vain.
