Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Arton kommentti on juuri sitä cityvihreää marinaa, mitä paikallislehden tekstaripaltaltakin saa lukea. Hirvikanta on leikattu tavoitteeseen, mutta ilmeisesti väärin tehty. Pitäisi juosta tuohivirsut jalassa ja tappaa hirvi itsetehdyllä kivikeihäällä.
Varsinkin peuranmetsästyksessä tuohon yhdistyy samalla valitus laiskuudesta, kun ammutaan ruokinnalle, eikä jahdata ilman gps:ssää. Kuitenkin ammutaan liian vähän, kun peuroja on liikaa.
Seuraavaksi valitetaan, että tiet on huonoja ja nopeusrajoitukset matalia.
Mikäs siinä, jos seuraan tuollainen tiedotusupseeri löytyy. Suorittavan porukassa tuntuu olevan pulaa ihan seuratoiminnan ydintehtävienkin hoitamiseen osallistuvista henkilöistä. Srva-nokkamiehen ja hirvivahinkojen tarkastajan lähtö jätti ison aukon, jota muut eivät ole kyenneet paikkaamaan.
Jos hiljaisesti suojeltuja aletaan kirjata ja myydä, silloinhan ne ei enää ole hiljaisessa suojelussa eli 100% omistajan hallinnassa olevia alueita. Toki olisi hyvä saada tieto niiden määrästä, jotta loppuisi vähäisen suojelun prosenttiosuuden kauhistelu ja huomattaisiin, että oikeastihan meillä onkin suuret määrät pinta-alaa metsätalouskäytön ulkopuolella. Onhan uutisoitu, että kolmannes talousmetsistä on jäänyt aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle. Eräs Ylen metsäuutisten kommentaattorina aktivoitunut metsäteollisuusvastainen kaveri esittää toistuvasti, että kolmannes talousmetsistä pois talouskäytöstä ei vaikuttaisi teollisuuden puun saantiin mitään, mutta riittäisi suojelutavoitteisiin.
Kaatopalojen määrä vuodessa on aika paljon vähäisempi työ kuin raportoida milloin mistäkin asiasta, jossa ei edes ole yksiselitteistä määritelmää, miten raportoidaan. Uskon, että toimittamatta jäänyt kaatopala on poikkeustapaus.
Tätä yhteiskuntaa vaivaa muutenkin halu tuottaa valtava määrä tietoa. Ei sitä lisätä tarvitse, vaan keskittyä olennaiseen.
”Hirviporukan vetäjä vuokrasopimuksen laatia on se henkilö joka on yhdysmiehenä manomistajiin päin sovituista asioista.”
Vuokrasopimuksissa on perusjako hirvieläimet, petoeläimet, muut rajaukset. Moni määrittelee pienriistan erilleen muista lajeista. Kun sopimukset kattaa kaiken metsästyksen, seuran hirviporukka tuskin sopimuksia hallinnoi. Toki samat henkilöt voi olla hirviporukassa ja hallinnoimassa muitakin sopimuksia. Seura kuitenkin huolehtii sopimuskokonaisuudesta ja hirviporukka on vain osa seuraa. Ne, jotka ei ole hirviporukassa, metsästää samoilla vuokrasopimuksilla esim. pienriistaa.
Kun keskimääräinen tilakoko Suomessa on 30 ha ja seuralla maata vuokralla 10 000 ha, tekee se 333 sopimusta/seura.
On helppo sanoa, että yhteydenpito pitää hoitaa. Eri asia on se, kuka sen tehtävän suostuu itselleen ottamaan.
”Vastuun jakaminen hirviporukan kanssa voi alkaa jo uuden vuokrasopimuksen teon aikaan, vuokrasopimukseen voi kirjata esim. yhteydenpito ja aitaan liittyvät asiat.”
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten metsästysseura yhteydenpitoa hoitaa? Jos seuran velvollisuus on ilmoittaa vaikkapa rikkoutuneesta aidasta, sisältääkö tämä jonkun päivystysvastuun, jossa esim. 2 viikon välein kierretään tarkistamassa aidat? En jaksa uskoa, että tällainen järjestelmä toimii. Toisaalta kun seurassa on kymmeniä jäseniä ja satoja vuokrasopimuksia, millä tällaisia ehtoja kukaan seurassa voi hallita? Ainoa asia, jonka voi olettaa pysyvän hallinnassa on metsästysrajoitukset. Kun omariistassa on valkoinen alue, sinne ei ladatun aseen kanssa mennä ja se pitää metsästäjän tietää. Mutta jos yksi vuokralainen edellyttää kasteleman kukkaset ja toinen kitkemään porkkanat, silloin mennään jo väärille raiteille. Metsänomistajan velvollisuus on hoitaa aidat ja tarkkailla niiden kuntoa. Se vielä ehkä olisi teoriassa mahdollista, että aita olisi siinä seuraavat 30 vuotta. Kun taimikko kasvaa hirviltä turvaan, mutta uusi tulee tilalle toisaalla, kukaan ei pysy perässä näiden velvoitteiden kanssa. Enkä pidä järkevänä vastuuta näissä asioissa muille edes ulkoistaa.
Toisaalta voihan metsästäjä ilmoittaa havaitsemistaan vahingoista. Ei nyt vaan olla juuri nyt mitään havaittu. Tai olihan siellä muutama tuulenkaato, mutta kenen maata sen nyt olikaan. Sopimukset on seuran sihteerin koneella, en jaksa vaivata tällaisella asialla.
Täällä metsästäjät ulkoiluttaa koiriaan usein metsässä. Ei toki taimituhojen vähentämistarkoituksessa, vaan koirien koulutuksessa. Paikalliset koiraharrastajat vaikuttaa aktiivisilta, silloin tällöin koirilla on kisojakin noissa maastoissa.
Jos hirviaitojen rakentaminen tarkoittaa keltaisten nauhijen vetämistä maastoon, sen hyöty on kyseenalaien. Ainakaan hyötyä ei ole todennettu olevan. Sikäli vastuusta puhuminen noilla näytöillä on aika kevyttä.
Tilanteet ja kommentaattorit vaihtelee, joten on melko turhaa spekuloida, saadaanko lupia tarpeeksi vai haetaanko niitä liian vähän. Onhan tiheä ja pieniläpimittainen riukumetsikkökin motokuskille ok, jos maksaja asiaa sattuu työmaalla kysymään. Näin, vaikka joku nurkka jäisi tekemättäkin.
Olennaista on asetettu tavoitekanta ja se, missä nyt ollaan.
