Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ongelmat hiilitaseessa ja eroosiosta johtuu ihan jostain muusta kuin kuolleista kuusikoista.
Jos jatketaan tarkastelua luonnon kannalta ja otetaan esimerkiksi laaja elinvoimainen tasarakenteinen kuusikko. Jos ihminen näkee ongelman vasta, kun kuusikko hyönteistuhojen seurauksena kuolee, onko ongelma aiheutettu todellisuudessa jo paljon aikaisemmin? Siis silloin, kun kuusikko oli vielä elinvoimainen. Millään tavalla luonnonmukainenhan se ei ole. Pitäisi olla erirakenteinen ja vähintään jossain määrin sekapuustoinen ollakseen luonnollinen tai edes sen kaltainen.
Kopioisit minun kommenttini, niin ei tulisi virheitä. Kirjoitin: Ei tässä ole luonnon kannalta mitään ongelmaa.
Tuossa on kyse siis siitä, miten luonto tilanteeseen suhtautuu. Sinä tarkastelet jatkuvasti asiaa ihmisen näkökulmasta, ikään kuin olisit luonnon yläpuolella. Olen koittanut sanoa, että metsätalouden kannalta tuollaiset tuhot on ongelma.
Joko nyt ymmärrät näiden kahden näkökulman eron?
Kun talousmetsä ei ole sellainen, joka selviytyy muuttuneessa ilmastossa, luonto poistaa kehityskelvottomat yksilöt ja kasvattaa tilalle uutta paremmin olosuhteisiin soveltuvaa. Ei tässä ole luonnon kannalta mitään ongelmaa. Metsätalouden harjoittajalle tuo on tietysti katastrofi.
Mittakaava on ihmisen mielikuvituksen tuotetta, vai miten luonto on mielestäsi määritellyt ”hyväksyttävän mittakaavan”?
Hyönteiset pölyttävät 75 prosenttia maailman ruokakasvilajeista.
Merten levät tuottavat 70 prosenttia ilmakehän hapesta.
Suot ja kosteikot puhdistavat vettä ja torjuvat tulvia.
Kaupungeissa puut viilentävät hellekesien lämpösaareketta.
Puut viilentävät? Olisi vaan sanottu, että kaupungeilla on lämmittävä vaikutus. Kun talousmetsässä kasvaa puita, se on puupelto. Mutta kun asfalttiviidakkoon jätetään muutama puu, ne viilentävät hellekesiä.
Sinänsä bkt:n ongelmat eivät ole uusi asia. Jo 90-luvulla yliopistokurssilla puhuttiin vihreästä bkt:sta. Lyhyesti sanottuna bensan myynti kasvattaa bkt:ta, mutta ei lisää hyvinvointia. Ilmeisesti tuo jäi silloin ideologian asteelle ja yhteismitallistaminen taloutta ohjaavaksi mittariksi jäi kesken
Visakallon kommenttia voisi laajentaa niin, että metsikön historia vaikuttaa soveltuvaan puulajiin. Viimeistään kahden kuusisukupolven jälkeen olisi koivun vuoro. Miksei myös alusta saakka puhtaana kuusikkona kasvaneen kohdalla jo yhden sukupolven jälkeen. Sekametsäisyydellä voi tätä lieventää.
