Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Totta. Koulussa ja urheilukilpailuissa ajattelin usein, mahtaako kärkipään porukka ollenkaan osata arvostaa meikäläistä. Ilman heikompiaan he eivät taistelisi kärkipään sijoista ja saisi kokea onnistumisen tunteita. Jos minun kaltaiset päihittäisi nämä, tulisi niistä täysiä luusereita. Tuskin ymmärtävät, mikä merkitys huonommilla näiden tuntemuksilleen on.
Osaavilta on silti lupa edellyttää osaajan tasoista toimintaa. Mettämies ei sitä ole vielä lunastanut. Matt 23:12.
Taitaa olla kohta 20 vuotta siitä, kun Suomi24:ssa kävin. Jossain vaiheessa päätin lopettaa ja se päätös on ollut helppo pitää. Palstan maine säilyy ja sillä mennään. En siis ala referoida sen palstan keskusteluja.
Arvasin, ettet pysty yksilöimään asioita, joista hirvenmetsästykseen liittyen arvostelet. Kunhan louskutat kevytnimimerkkien tavoin leukojasi.
Mm: ”Ei taida noilla eväillä GLA vielä huoltotietä metsäkoneen kantavaksi saada muuten kuin talvisin sekin jäädytyksen jälkeen.”
Ei varsinkaan, kun täällä ei ole talvellakaan routaa.
”Minä en kyllä päästäisi metsäkoneita tielle kuin pakolla. On sitten kyseessä metsäautotie tai huoltotie.”
Tuo on ainoa luonteva reitti palstan perälle.
”Rungot kun pettää niin hyöty häviää samantien.”
Tuossa ei voi puhua rungosta. Mitään rakenteita siinä ei ole, pelkkä tasattu ajoura. Sinänsä hyvä ajokoneelle. Tällä hetkellä siinä on n. 20-30 cm raiteet hehtaarin aukon puiden ajon jäljiltä.
Huoltoura on ihan hyvä aihe pohdittavaksi. Itselläni on mietinnässä n. 200-250 m ajouran parantaminen henkilöautolla ajettavaksi. Pelkkä tasoitus ei riitä, jollain kantavuuttakin pitäisi hiukan saada. 4 m x 0,1 m x 220 m = n. 200 t soraa tai mursketta + kangas alle 1000 m2 eli ihan pienestä kustannuksesta ei puhuta.
Toisaalta tuo toimii myös metsäkoneen ajourana muutamalla kuviolla (n. 6-7 ha), noin kevyt kunnostus menee todennäköisesti seuraavassa hakkuussa hukkaan. Kuorma-autolla ajettavaksi rakentamiseen ei hakattava puumäärä riitä. Pitäisi parantaa myös toiset 250 m + liittymä + tehdä kääntöpaikka.
Kävellen liikkuminen metsässä ei ole ongelma, siihen ei mitään uria tarvita.
Jos kaivoksen perustaa väärillä papereilla, sehän on tietysti väärin. Aivan kuten ylinopeuttakin voi ajaa, mutta ei se hommaa oikeuta.
Mikä demokratia? Jos demokraattinen päätös tuottaa Nostokoukun mielestä huonoja päätöksiä, silloin pitää muuttaa lainsäädäntöä tms. päätöksiä ohjaavia tekijöitä. Demokratian kanssa rinnakkainen järjestelmä toimii kovin huonosti vai onko Nostokoukulla esittää jotain muuta? Olisiko ok estää Pekkaa kampanjoimasta presidentinvaaleja.
Bobrikovin yhteys Suomen demokraattiseen järjestelmään on aika ohut.
En vastusta Stansvikin suojelua. En tunne paikkaa millään tavalla, joten en ota asiaan kantaa mihinkään suuntaan. Mutta mielenosoittajien toimintaa en hyväksy.
”Kaikkia kansalaisvaikuttamisen keinoja on jo kokeiltu tämän tuhon estämiseksi, joten nyt meidän on oltava täällä fyysisesti pysäyttämässä hakkuita, sanoo tiedotteessa Suojellaan Stansvik -liikkeen aktivisti Riina Nykänen”
Eli kun demokratian pelisäännöt ei johda tavoiteltuun lopputulokseen, aletaan vaikuttaa laittomin keinoin. Mihin muuhun tätä voisi soveltaa? Jos kaivoksen perustamiseen ei saa lupia, voiko kaivosyhtiö perustaa kaivoksen luvatta.
Tuohon ei tavallisella rivikansalaisella ole mahdollisuutta ottaa kantaa. Voi olla, että naapurilla oli näppinsä pelissä tai sitten pitkähkö rauhallinen jakso sai monet unohtamaan todellisuuden ja elämään kuvitelmissa. Tämä altisti hölmöille päätöksille, joita joidenkin ideologiat tukivat. Tai sekä että.
Niin ikävä kuin kehitys naapurissa onkin ollut, monessa suhteessa se on tervehdyttänyt suomalaista yhteiskuntaa. Ehkä petopolitiikka kaipaa sillä saralla jonkun kriisin, jotta vastaava herääminen voisi tapahtua. En tiedä millaisia ”Ursulan poneja” siihen tarvitaan, mutta jotain kovin ikävää kuitenkin.
Tällaista tulee kuusen ja männyn sekoituksesta:
https://pr-246—metsalehti-s4uzwwd6nq-lz.a.run.app/lukijoiden-kuvat/hirvituhon-jalkeen-2/
Kuvio on nyt kasvanut kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Taimikon harvennus on ohjelmassa 1-2 vuoden kuluttua. Etenkin mäntyjä on paikoin tiheässä ja sieltä pitää poistaa etukasvuisia ja harventaa alta pienet pois. Pystykarsinta täytyy aloittaa pian harvennuksen jälkeen siellä, missä puusto ei ole tiheää. Mutta koska mäntyjä on vain osa, työ ei ole liian raskasta. Jos tuo pääsee hirviltä karkuun, olen tyytyväinen lopputulokseen.
