Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Siitä tulee lopulta kuusikko, jossa kasvaa joku vanha mänty. Ei siis sekametsää.”
Ei metsän kehitys pääty kuusikkoon. Sinnekin tulee isompia tai pienempiä tuhoja, jolloin puusto uudistuu. Riittävän isoon reikään tulee lehtipuuta, pienempään kuusta. Toki paljon hitaammin kuin mihin metsätalouden harjoittaja on tottunut, mutta tulee kuitenkin.
”Useimmiten on tarkoitus kuitenkin kasvattaa lampaita eikä koiria tai hevosia.”
Samoin tuotantokulut täytyy pitää kurissa. Ulkopuolisten on helppo neuvoa, kun ei tiedä asiasta yhtään mitään. Ympäristöjärjestötkin yrittävät lobata omia asioitaan värittämällä juttujaan sopivasti. Joku vielä uskoo ja ihmettelee, miten tyhmiä tuottajat ovat, kun eivät usko neuvoja.
Timpan käsitykseen metsän uudistumisesta ja puulajisekoituksesta.
Luonnossa kehitys ei ole samalla tavalla kuvioittaista kuin talousmetsässä. Tuhot voi olla pienialaisia, jolloin metsään tulee sekoitusta ja erirakenteisuutta. Tuho ei odota kliimaksia, vaan lumi ja myrskyt vaikuttavat nuoriinkin metsiin. Variaatioita on paljon, eikä tiettyä kaavaa voi määritellä.
Tuo on yksi näkökulma, toinen on aika. Monesti luontoväki vähättelee talousmetsiä, kun puut hakataan keskenkasvuisina. Eläähän puut luonnossa helposti satoja vuosia.
Me puhumme talousmetsistä, jolloin ei ole aikaa odottaa taimettumista vuosikausia ja sen jälkeen odottaa kitukasvuisten varttumista hakattaviin mittoihin.
Joillain on taipumusta unohtaa, ettei tavarat kauppoihin taivaasta tipahtele.
”Saatu tulos; sellu tai valkoinen paperi vailla mitään tietoa ei eroa vessapaperista. Oppikirjana arvo pompsahtaa huikeasti ja on pitkäaikainen mutta sen tekee toiset..”
Yöunien jälkeen ei montaa tuntia ole kulunut, mutta niin vain on ollut jo tarvetta niin vessa- kuin tavalliselle valkoiselle paperille. En ymmärrä tarvetta väheksyä näiden hyödykkeiden tuottamista varsinkaan, kun toteutuskelpoista vaihtoehtoa ei näille ole esitetty.
Oppikirjoja tekee tosiaan ihan muut tahot kuin sellutehtaat. Estääkö joku tekemästä paperista oppikirjoja? Kouluissa on tosin siirrytty suurelta osin sähköiseen opetusmateriaaliin, mutta tuotantohan sopeutuu kysyntään, ei halpaa paperia varastoon tehdä.
Jos jotain ei saa tehtyä, pitää aiheuttaa vahinkoa. Minäkään en ymmärrä isaskarin logiikkaa. Vaihtoehtona on kuitenkin tienvarsikauppa ja pystykauppa.
Kun tekee kesähakkuun ilman käsittelyä ja 15 vuoden kuluttua palsta siirtyy uudelle omistajalle, saa tämä käsiinsä muhivan juurikääpäkohteen. Näin metsät vähitellen rapistuu tilanteessa, jossa juurikääpä muutenkin lisääntyy ja jonka parsiminen koivun ja männyn avulla on tunnetusti vaikeaa.
En ole ilvesten metsästyksen kannattaja, mutten myöskään sitä jaksa erityisesti kritisoida. Kaikkein tärkeintä olisi ennen julkisen keskustelun jatkumista saada mittakaavat kohdilleen.
Monilla on tämän tyyppisiä näkemyksiä aiheesta (poimittu hesarin kommenttikentästä):
Ihmettelen, miten vuodesta toiseen tavalliset ihmiset maksavat vakuutusmaksuissaan eliitin metsästysharrastuksen kuluja. Valkohäntäpeurojen ylisuureksi paisutettu kanta on yksille harrastus ja tulonlähde, miten sen kulut ja harmit voidaan ulkoistaa toisille?
Minusta tämä ei liity millään tavalla ilveksen kaatolupiin. Suurpetojen määrä on jatkuvassa kasvussa, silti peuraongelma ei ole poistunut. Sen sijaan peurojen metsästys on valtava urakka, mikä sitoo siihen osallistuvien aikaa syys-helmkuussa runsaasti.
Ilves syö paljon muutakin kuin peuroja tai kauriita, joten laidunnus kohdistuu myös lajeihin, joita ilveksen metsästystä arvostelevat ehkä haluaisivat suojella. Itse esimerkiksi olen enemmän huolissani jäniksen kannan kehityksestä kuin ilveksen vaikutuksesta peurakantaan. Täällä etelässä näen jäniksen n. 5-10 vuoden välein. Pohjoisempana niitä on enemmän, mutta sielläkin kanta taantuu.
Kommentissa mainittu peuroista taloudellisesti hyötyminen on myös hataralla pohjalla. Olen laskenut kustannuksia metsästysharrastukselle, eikä siinä peura etumerkkiä positiiviseksi helposti käännä. Ei, vaikka joidenkin mielestä laskelmissani olen käyttänyt liian kallista kivääriä.
Jos haluaa hyötyä taloudellisesti vapaa-aikana, suosittelen hakeutumaan viikonloppuisin töihin rsim. kaupan kassalle tai jakamaan mainoksia.
En yritä sanoa, että haluisin vähentää ilveksiä jänisperusteisesti. Julkisessa keskustelussa hesarin myötävaikutuksella käsitys suurpetojen roolista luonnossa on vääristynyt.
