Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jokunen numero taaksepäin Metsälehdessä oli aiheesta artikkeli. Taitaa olla kuten Jalmari totesi.
Itsellänikin on maastossa selvä kuvioraja + oja, kartan mukaan raja 10 m naapurin päätehakkuuikäiseen kuusikkoon päin ja pyykit kateissa. Ajattelin aloittaa selvityksen puhelinsoitolla naapurille. Ihan vaan raivauksen näkökulmasta…
Komppaan Makarovia ja suorittavaa. Jostain syystä kuitenkin kun aletaan puhua jostain tietystä asiasta tuollaisten periaatteellisten juttujen sijaan, näkemyseroja alkaa löytyä. Sitten voidaan alkaa miettiä, kuka on asiat ymmärtänyt normaali ja kuka ymmärtämätön epänormaali.
Tulee mieleen eduskunta, jossa kaikki ovat samaa mieltä valtion velasta. Ihan sama siis, ketä äänestää? Ei, koska toimenpiteet talouden suhteen ovat toistensa vastakohtia.
Suorittava: ”Gla:n kova vääntö aiheesta kymmenen vuotta sitten johti vain siihen , että hirvikanta eli omaa elämäänsä ja kasvoi tasaisesti viisi vuotta ja lisäharmiksi valkohännät ”täyttivät maat ja mannut”kyseisellä ajanjaksolla . ”
Nyt olen kovin pahoillani kaikkien suomalaisten metsätalouden harjoittajien puolesta. Minun vääntöni aiheutti hirvikannan kasvua ja valkohäntien räjähdysmäisen kasvun. En ikinä voinut kuvitella omaavani tuollaista valtaa.
Toisaalta, joidenkin puheissa lepakotkin räjähtelee.
Sullin laittoi kuvan poltettavasta metsästä ja linkin Ylen uutiseen.
Suosittua luonnonsuojelualuetta poltettiin Tampereella tahallaan metsäpalon laillaLahopuuta on Lappeteläisen mukaan Etelä-Suomen talousmetsässä enää viisi kuutiota hehtaarilla,
Enää? Määrähän on kasvussa.
Hiiltyneestä puusta riippuvainen hyönteislajisto löytää hajun perusteella paikalle jo vuorokausien kuluessa poltosta.
Mistäköhän ne sinne tulee, kun hiiltynyttä puuta hiiltyneestä puusta riippuvaisille lajeille ei ole tarjolla.
Metsää poltettiin lintujen pesimäaikaan, mikä herätti etukäteen kysymyksiä. Talkoolaiset kävivät alueen kaksi kertaa läpi, eikä yhtään linnunpesää löytynyt.
Kolmen hehtaarin alueella ei yhtään pesää. Eihän tuollaista autiomaata ole edes kaupungissa.
” Jos hirvikanta laskee alle 1 /1000 ha niin hirven geneettinen pohja kärsii. Jo 1, 5 se vaaraantuu. Sitähän ei voida tehdä vaikka kuinka se olisi metsänomistajille mieleen.”
Sitten hirvikannan geenit rapistuu Lapissa. Ei siitä huolta ole tähän saakka kannettu. Ja kun etelässä metsästäjät näkee pelkkää tyhjiötä jo 3 suuruusluokassa, mitään vaaraa hirvikannan metsästyksestä tasolle 1,5 ei ole.
Koivu- ja mäntytaimikoissa on vaikea olla jättämättä mieleistä syötävää. Itse ainakin säästän kasvatuskelpoiset taimet, kunnes uskallan niitä harventaa. Särkymävaraa pitää olla. Toki piiskaavat yksilöt otan pois jo aiemmin. Se on eri asia kuin jättää raivaukset tekemättä, mikä hidastas taimikon kasvua.
Kuusikossa jätän vain sekapuustoksi tarkoittamani.
Matti Kärkkäinen kirjoitteli joskus Metsälehdessä, että 30 tutkimuksen perusteella vesakko lisää hirvituhoja, joten ei tämä tutkimukselle vieras tieto ole. Vain joku maalaisjärkeensä luottava mo saattaa ajatella hirvien jättävän kasvatettavat yksilöt rauhaan vesakon seasta.
Itsekin olen ihmetellyt, kun ollaan huolissaan keskenkasvuisten metsien hakkuista ja siitä, että hakataan vanhoja metsiä. Missä on näiden välinen ikkuna, jossa hakkuut ovat ok.
Mutta oikeastihan kyse on siitä, että nähdään ongelma ja se ratkaistaan lopettamalla kyseinen toiminta. Seurausvaikutuksista ei tarvitse välittää.
