Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Gla: Suvaitsevuus on mennyt länsimaissa liian pitkälle
Esimerkkejä? Onko liian pitkälle menevää esimerkiksi se jos vähemmistöillä on yhtä hyvät mahdollisuudet yhteiskunnassa, saada esimerkiksi työpaikka? Itselleni tulee mieleen kurittomuus kouluissa: kyllä enemmistöllä pitää olla oikeus opiskella rauhassa, eikä niin että luokassa mennään häiriköiden ja koulukiusaajien ehdoilla.”
Työpaikan saa tehtävään sopiva. Tasa-arvo ei ole hyvä valintaperuste.
Ylipainosta ei saisi puhua, pitää olla kehopositiivinen, vaikka ylipaino aiheuttaa miljardiluokan turhat sotemenot.
Vähemmistöjen oikeuksia ei ole tarve korostaa nykyistä määrää. Se ruokkii Afrikantähden kieltäjiä ja vastaavia mielensä pahoittajia. Suomessa pitää luopua ajattelutavasta, jossa ensin mietitään, miksi ei voi tehdä. Pitää ajatella, miten saadaan tehtyä. Esim. palauttaa suomalaisten fyysinen kunto 80-luvun tasolle.
Yle:
Amerikkalaiskenraaleille puhunut presidentti Donald Trump sanoi, että Yhdysvaltain armeijassa luovutaan poliittisesta korrektiudesta. Trumpin mukaan armeijassa alkaa soturihengen aikakausi.
Puolustusministeri Pete Hegseth on määrännyt satoja kenraaleja yhteiskokoukseen merijalkaväen tukikohtaan Quanticossa Virginiassa.
Ennen puhettaan Trump sanoi erottavansa upseerit, joista ei pidä ja jotka eivät ole ”sotureita”.
Hegseth puhui ennen Trumpia ja julisti niin ikään loppua ”poliittisesti korrektille johtajuudelle” Yhdysvaltain armeijassa.
Hegsethin mukaan jatkossa fyysisen kunnon vaatimukset testeissä ovat samanlaiset naisille ja miehille. Puolustusministeri sanoi myös, ettei armeijassa hyväksytä enää jatkossa ylipainoisia kenraaleita tai ylipainoisia sotilaita taistelutehtävissä.
Koskeekohan vaatimus ylipainosta myös armeijan ylipäällikköä ja onko ylipäällikön roolina olla esimerkki alaisilleen?
Onhan tuossa ihan tervettäkin ajattelua. Suvaitsevuus on mennyt länsimaissa liian pitkälle, vaikkei toiseen ääripäähänkään tarvitse mennä.
Eli kaksijalkainen vieraslaji, metri teräsputkea ja 10 g kuparia. Tällä taktiikalla hirvi- ja peurakantaa on ennenkin hallittu. Petojen varaan ei asiaa voi jättää. Se on nähty, että petopaine pitää olla sietämätön, jotta se voisi näin tehokkaasti lisääntyvää kantaa pitää kurissa. Ja entä jos sudet söisivät peurat vähiin? Susikanta vähenisi ja peurat lisääntyisi.
Kaksi asiaa. Sähköavusteinen polkupyörä, jossa avustus enintään 25 km/h saakka ja joka ei liiku metriäkään polkematta. Oikein hyvä ja mukava tapa liikkua, vaikkei se kuntoiluväline olekaan. Poikkeuksena täysjoustomaastopyörä ja aktiivinen maastoajo. Moni motocross-kuski on siirtynyt tähän lajin pariin mm. kustannusten takia. Oikein viisasta.
Sitten on sähköpyörä, jossa tehokkaampi moottori ja vaatii vakuutuksen. Kulkee polkematta. Harvinaisuus liikenteessä, ellei viritettyjä sähköavusteisia lasketa.
Lainaus Ylen jutusta:
Tyypillinen susireviirin koko Suomessa on noin tuhat neliökilometriä, mutta Lounais-Suomessa pienimmät reviirit ovat vain 300–400 neliökilometriä.
Ihmisille tämä näkyy siten, että susia on yhä enemmän yhä pienemmällä alueella.
Reviirien pienentyminen saattaa jatkua yksilömäärän kasvaessa.
AJ: ”Vastasin itse että alueellisesti määrää tulisi rajoittaa. Tasaisempi jakauma pitkin Etelä- ja Keski-Suomea olisi eduksi.”
Sama juttu, vaikken tiedä tarvitaanko susia harvemman kannan alueella lisää.
Lukelta tuli tiedote, jonka mukaan susikanta täällä ennestään tiheällä alueella on nopeassa kasvussa. Kaksi asiaa tulee mieleen. Toinen mikä tiedotteessakin kerrottiin eli arvio on entistä tarkempi, mikä tuottaa suurempia lukuja. Tuttu juttu peurojen osalta eli etenkin kasvavan kannan aikana aliarvioidaan kannan koko. Peuroihinkin saatiin hyppäys ylöspäin, kun menetelmä tarkentui muutama vuosi sitten. Metsästäjät ja MTK ovat yrittäneet puhua arvioitua suuremmasta susikannasta, mutta vastavoimat ovat suosineet varovaista arviota, kun varmaa näyttöä suuremmasta kannasta ei ole.
Toinen on se, että onko kanta saavuttanut koon, jossa kasvu kiihtyy nopeasti lisääntyvien yksilöiden määrän kasvun takia. Siksi olisi enemmän kuin perusteltua alkaa harventaa tihentymiä.
Jutussa haastatellun psykologin, siis korkeakoulut käyneen ihmisen, ajatelutapa vetää hiljaiseksi:
Koivu ei näe tarpeelliseksi rajoittaa susien määrää.
– Minua ei pelota ollenkaan. Toki on ikävää, jos sudet hyökkäävät metsästyskoiran tai lampaiden kimppuun, mutta kyllä ne pyrkivät lähtökohtaisesti ihmistä väistämään.
Näin kehittynyttä ajatteluako korkeakouluopintojen tuloksena syntyy.
Ylellä on ongelma. Tuon susiartikkelin yhteydessä olevan kyselyn mukaan n. 75% vastaajista on sitä mieltä, että susia on liikaa joko alueellisesti tai kokonaisuutena. Vajaat 20% mielestä määrä on sopiva. Luku sisältänee myös ne, joiden mielestä susia on liian vähän, koska tällaista vaihtoehtoa ei annettu.
Vastanneita tällä hetkellä 25 319.
