Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puheet kuivumisen välttymiseltä tuskin liittyy lannoitukseen. Ei typpi sentään vettä korvaa.
”Kotoperäinen hirven ajometsästys on jonkinlainen menneisyyden jäänne tai luonnonoikku, joka sopii suomalaiseen mielenmaisemaan. Kyttäysmetsästyksen etuna on, että se mahdollistaa valikoivan pyynnin ja tasaisemman kannan verotuksen, mistä olisi hyötyä mm. karhunmetsästyksen kehittämisessä.”
Mitäköhän Kimmo Suuronen tällä yrittää sanoa?
Hirviluvat on määritelty hyvin tarkkaan, paljonko saa ampua sonneja, lehmiä ja vasoja. Lisäksi sonneissa voi olla rajoituksia sarvipiikkien lukumäärän mukaan. Ajojahdissa nämä ammutaan. Onkohan tahallista vääristelyä vai puhdasta tietämättömyyttä sanoa, että kyttäys mahdollistaa valikoivan metsästyksen.
”LUKE:n sivustolta löytyy mallinnusohjelma, jolla kaikki halukkaat voivat testata omia näkemyksiään suden suotuisan suojelun tasosta ja erilaisten parametrien vaikutuksesta siihen.”
Näillä mallinnuksilla on päästy saatu mm. Suomen metsät hiilipäästöiksi ja kuusikon ensiharvennuksen iäksi 60 v Keski-Suomessa. En käy edes vilkaisemassa LUKE:n susimallinnusta.
Me tiedetään, paljonko susi syö lampaita. Tällöin syntyy tarve vähentää vahinkoja. Metsästäjät haluavat vähentää vahinkoja kannanhoidollisella metsästyksellä vedoten ihmisarkuuteen. Tähän luontoväki vastaa, ettei ole näyttöä arkuuden lisääntymisestä ja se pätee oikeudessakin. Eli tuo peruste vaatii tiedettä. Ei siis haittojen osoittaminen, vaan haittojen torjuminen.
En ota kantaa, miten suden metsästys vaikuttaa sen käytökseen. En siihen, vähentääkö se haittoja, onko vaikutusta mihinkään suuntaan vai pahentaako se.
Harmillinen on asetelma, jossa haittojen vähentämispyrkimykset pitäisi voida osoittaa tieteellisesti, jotta toiminta olisi oikeutettua. Kun tieteellistä näyttöä ei ole, mitään ei haittojen vähentämiseksi saisi tehdä. Tämä menettely halvaannuttaa Suomen. Paljonko ratkaisuja pitää tehdä ilman tieteellistä näyttöä ja paljonko maksaisi tieteellisen näytön hankkiminen.
Kuitenkin tällaista heittoja voidaan kritiikin keskellä heittää:
Sudet ovat elintärkeä osa Suomen ekosysteemejä ja niiden tuomat hyödyt ovat paljon suurempia kuin haasteet.
Tieteellistä näyttöä tuosta ei ole, joten heitto on ala-arvoinen floppi luontoväeltä.
Tämäkin on käsittämätöntä tuubaa:
Suomen susikanta on edelleen erittäin uhanalainen ja Luonnonvarakeskuksen mukaan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena.
Susikantaa pitää arvioida kannan tiheyden perusteella, ei pääluvun mukaan. Täällä tihentymäalueella susi ei todellakaan ole millään mittarilla uhanalainen ja metsästys ihan vaan kannan harventamistarkoituksessa olisi täysin ok.
Rahaa riittää ahventen lähetinseurantaan. Kohta saadaan tiedettä, voiko ahvenia onkia. Ei ihme, että ollaan menossa konkurssiin.
Ehkä moni ostaa tuon auton vain parin vuoden käyttöä ajatellen. Luotettavuustilastojen häntäpään merkin suosiota on muuten vaikea ymmärtää.
Toyotan tulos puolestaan ei yllätä. Merkki on japanilaisista ainoa isommalla markkinaosuudella ja edustus löytyy joka kylästä. Nissanista ei kannata enää japanilaisena puhua, avioliitto Renaultin kanssa on romuttanut laadun. Miksi muut japanilaismerkit eivät ole onnistuneet, sitä voi ihmetellä.
Saataisiin edes moottorikelkan, tai kuten kaljamahaiset tosimiehet/turistit/harrastajat sanovat, kelekan, käyttö rajattua vain työkaluksi.
