Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Ei se ollut mikään uhkaus vaan ehdotus.”
Turha piiloutua. Kun tietää ehdotuksen johtavan katastrofiin ja taustalla on vain itsekäs pyrkimys saavuttaa omat tavoitteet, kyse on uhkailusta. Sitten vielä syytetään metsänomistajia öykkäröinnistä. Ei hyvää päivää.
”Mikä ihmeen monopoliasema?”
Tiedät ihan hyvin, etten voi alkaa metsästää hirviä oman mieleni mukaan edes metsästysseuran jäsenenä, joten miksi esität noin typeriä kysymyksiä. Hirvien kaatolupajärjestelmä takaa monopoliaseman, koska sitä ei käytännössä kukaan pysty murtamaan.
Suorittava: ”Aikanaan istutettiin mäntyä liian reheville pohjille ja tapahtuneesta epäonnistumisesta ei paljoa kirjoiteltu. Vaatimaton laatu kirjattiin joko hirven(/riistahallinnon) tai motokuskin syyksi ,kun pinoon kertyi vain kuitua.”
Taas tulee uutta historiankirjoitusta. Kyllä räkämännyt tietää jokainen ja mistä laatu johtuu.
”Nyt on ajauduttu toiseen laitaan , kun männylle sopiville pohjille on istutettu innokkaasti kuusta.
…
Jälleen epäonnistuneeseen strategiaan haetaan syypäitä riistahallinnosta ja metsästäjien joukosta ,vaikka niiden piirissä on tehty kovasti töitä hirvikannan rajoittamiseksi.”
Itsekin myönnät, että on ollut tarvetta rajoittaa hirvikantaa ja työtä on tehty kovasti, joten ihan aiheestakin syytä kuusen istuttamiseen männyn maille on haettu riistahallinnosta.
”Nyt puuttuu enää päätökset ja toimet mäntypinta-alojen lisäämiseksi. Kolme hirveä tuhannella ei tuhoa kenenkään elinkeinoa totaalisesti , kun tuplamääräkään ei sitä tehnyt.”
Totaalituhoko vasta laukaisee tarpeen parannuksille.
”Yleistä hysteriaa hirvien tiimoilta on turha lietsoa.”
Millä tavalla yleisen hysterian lietsominen liittyy aiheeseen?
”Vaikuttaa nimittäin siltä ,että juuri siellä , missä vahinkoja on eniten ,kannan annetaan kasvaa valituksista huolimatta….tai niiden ansiosta.”
Yhtä lapsellista toimintaa kuin nostokoukulla. Hirvikannan hoitosuunnitelman mukaista toimintaa on perätty vuosia ja nyt kun tulokset alkaa näkyä, ollaan heittämässä hanskat tiskiin ja aseet naulaan.
Anneli: ”Onko ruokapöytä siis katettava hirville sähkölinjoille ja kuusen taimikoihin?”
Kommentti ilmeisesti pitää sisällään ajatuksen muutoksesta nykytilaan verrattuna.
Mielestäni kuusitaimikoissa on paljon rästejä eli hirvieläimille ravintoa. Sitähän suorittavakin jaksaa toistella, miten hirvituho on maanomistajan vika, kun ei raivata.
Sähkölinjat on sähköyhtiöiden hoidossa, eikä siellä varmastikaan turhaan käytäviä siivota, joten ravintoresurssia tuskin on mahdollista lisätä.
Kapeampia sähkölinjoja <20 kV) on maakaapelien takia purettu. Niissä ei talousmetsän puusto kasva, jos vieressä on varttunutta metsää. Vesakko saa kasvaa, koska käytävän raivaus ei ole maanomistajan prioriteettilistan kärjessä.
Tästä kaikesta päättelen, että vesakon kasvatus perustuu joko väärään kuvitelmaan nykytilasta tai sitten se on yritys ohjata huomio pois ongelmasta. Jos jotain pitää muuttaa, niin hirvieläinkanta pitää sopeuttaa ravinnon määrää vastaavaksi.
Nyt vesakon kasvattajat voisivat kertoa, millaisen määrän sorkkia nykytila voi kestävästi elättää. Eihän ole montaa vuotta, kun metsästäjien taholta esitettiin laskelmia, miten luonnon puolesta kannat voisi tuplata. Tuskin sen jälkeen raivaajat näin ovat aktivoituneet. Hirvikannan säätelykeinoksi on esitetty myös ravinnon määrän leikkaamista, kun kantojen kasvun syyksi on väitetty metsätalouden menetelmiä. Jopa jk on ollut esillä, kun se ei tarjoa ravintoa sorkkaeläimille. Tämä kaikki muistuttaa siitä, miten tärkeää on pitää kiinni punaisesta langasta, kun moni yrittää pakkaa sekoittaa.
Suorittava: ”Kuinkas kävikään ,kun erehdyin kertomaan havaintoni tämän palstan viisaille innostaakseni väkeä raivaushommiin? Tulkintani näkemästäni kokemastani lytättiin maan rakoon sillä perusteella ,että metsästän. Meni lapsi kerralla pesuveden mukana ja sain leiman riistaorganisaation kätyrinä.”
Tuskin kukaan on kiistänyt, etteikö hoitamaton taimikko kiinnosta hirviä enemmän kuin hoidettu. Sinun saamasi leima johtuu siitä, että katsot raivauksen riittäväksi toimenpiteeksi. Me, jotka omilla rahoilla metsiämme hoidetaan, emme ole samaa mieltä riskin suuruudesta. Meillä on näyttöä siitä, että riski on aivan liian suuri hoidetuissakin taimikoissa.
Suorittava: ”Tiedän toki työmäärän ja olen koko ajan kertonut keinoja ,joilla työmäärää vähennetään . Ihan vain siksi ,että olen itsekin tehnyt hommaa metsänomistajana lähes 20 vuotta.”
Et kuitenkaan koskaan ole joutunut Tricoa ruiskuttelemaan taimikoihin. 50 €/10 l = ha istutuksesta siihen saakka, että pituus on n. 4-5 m.
”Opin ihan kantapään kautta ,että taimikonhoidossa ei ollut varaa odotella kemeraehtojen täyttymistä ,jos oli tarkoitus selvitä vähällä työllä ja pitää jatkuvasti taimikko optimaalisessa kasvukunnossa. Ihmeesti näinkin simppelistä asiasta on joutunut muutamien kanssa väittelemään…”
Miksi keskustelu taas kääntyy rästikohteisiin, vaikka lukemattomat kerrat olen sanonut, että täällä puhutaan metsätaloudesta. Minusta ei ole kiinnostava keskustelunaihe, että joku jättää taimikkonsa hoitamatta. Toki kemeraa voi saada tiheän männikön hoitoon ja sehän ei hirvieläintuhon riskiä kasvata. Itsekin kasvatan männikköä ylitiheänä vielä pari vuotta, jonka jälkeen taimet alkaa olla turvassa hirviltä. Laitoinkin jokunen aika sitten kuvia, miten yhdestä kohteesta poistin raivausveitsellä ylimääräiset lehtipuut mäntyjen tuntumasta.
”kyseisellä tavalla toimien hirvivahinkoja voidaan vähentää…”
Kun koivut syödään alta 2 kk istutuksesta ja männyt ilman trico-käsittelyä seuraavana talvena, ei vahinkojen vähentäminen raivauksen keinoin ole millään tavalla kiinnostava asia. Koivujen osalta toki peurat asialla ja ehkä mäntyjenkin, mutta artikkelissahan puhuttiinkin hirvieläimistä, vaikka otsikkoon päätyi jälleen harhaanjohtavasti vain hirvi.
”päivärahat unohtuivat tai vähintään ateriakorvaukset.”
Eipä tule mieleen lähteä palkkatöihin viikonloppuna, jolloin on tarkoitus ladata akut seuraavaa työviikkoa varten. Joillekin hirvijahti on oikein hyvää vastapainoa työelämälle. Osa jopa maksaa päästäkseen jahtiin vieraskortilla.
Pitäisiköhän alkaa haaveilla taimikon raivauksessa päivärahoista tai vähintään ateriakorvauksista. Hiilinielua ja teollisuuden raaka-ainettahan siinä tehdään, leuka rinnassa ja marttyyriasenne hallitsevana ajatuksena tietenkin. Räntäsateessa.
Reima: ”Metsänomistajat voisivat tehdä metsästysoikeudesta myös ihan tuottavaa liiketoimintaa.”
Jälleen kerran olen tässä asiassa suorittavan kanssa lähes samaa mieltä. Nykyinen määrä peuroja tällä kulmalla Suomea riittäisi oikein hyvin kaupalliseen metsästykseen, mutta kaupallinen metsästys ei ole keino leikata elukoiden määrää. Ei kai sentään Reimakaan metsästystalouden harjoittajana pyrkisi eläinten määrää vähentämään, vaan kasvattamaan. Muutenhan asiakkaat eli rahan tulo loppuisi.
Suorittava: ”Eikös tuo valkohäntien tilanne riitä esimerkiksi siitä ,mihin päädytään ,kun toiminta kaupallistuu”
Vhp-tilanne ei ole syntynyt kaupallistamisesta, ellei sellaiseksi lasketa verovapaata toimintaa harjoittavien metsästysseurojen tahtoa saada lisää metsästettävää riistaa. Toki seurojen talouteenkin sillä on positiivinen vaikutus. Mutta kaupallisella metsästyksellä tarkoitetaan yleensä ihan muuta.
”Kartanoiden kaupallisista toiminnoista se valkohäntien hallitsematon kehityskin sai alkunsa.”
Ei muutama kartano tätä katastrofia luonut. Metsästäjien parissa oli yksimielinen tahto kasvattaa kantoja. Tihentymäalueen ulkopuolella tahto on edelleen olemassa.
Hirvikannan kehityksestäkin kirjoitat lähihistoriaa uusiksi, aivan kuten Venäjälläkin kaikesta parhaillaan tehdään.
