Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Ei valkohäntäpeuraongelma ole kaupallisen metsästyksen peruja. Kaupallisiakin alueita on, mutta vain harvassa paikassa. Ne eivät syötä peuroja laajemmassa mittakaavassa muiden riesaksi. Olethan itsekin todennut, miten kaatomäärät on kasvaneet. Valitettavasti vain kannan kasvuun nähden myöhässä. Ei siis aleta nyt keksiä uusia totuuksia aiheesta.

Tolopaisen provoiluun en lähde mukaan ollenkaan, mutta Nostokoukun alueella ilmeisesti metsästyksessä päättävässä asemassa olevat metsästyksen edustajat ovat metsänomistajia.

Ylipäätään ylimääräisiä raivauskertoja silloin, kun raivattava tavara on vähänkin järeämpää, kannattaa viimeiseen saakka välttää. Itse olen yrittänyt jättää tiheäksi sillä ajatuksella, että luontainen kuusi nitistää vesakkoa.  Kun sitten palaa työmaalle toteamaan vesakon kasvaneen  hyvin umpeen kasvaneiden kuusten seassa, ymmärtää taktiikan heikkoudet. Lehtipuuvesakon raivaus on paljon nopeampaa kuin kuusenturrien.

”Yhteisesti” sovittu on metsästäjien sanelua. Se, että metsätalouden harjoittajien ääni kuuluu päätöksenteossa painoarvolla 1/6, ei tätä tosiasiaa muuksi muuta.

Jaloilla äänestäminen on nolo juttu tilanteessa, jossa on saavutettu se, mitä on itse 5/6 enemmistön turvin ajettu. Katoa ehkä tapahtuu, mutta noloa se silti on. Tämä pitää vaan myöntää, eikä kiemurrella syyttämään maanomistajia asetetusta tavoitteesta. Vai voiko metsänomistaja tässä tilanteessa jotain tehdä?

Periaatteessa Annelin kanssa samaa mieltä, käytännössä varaisperkuun ja heinäyksen raja on häilyvä. Silloin tulee tehtyä reikäperkauksen tyyppistä raivausta raivausveitsellä.