Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kuusi- tai oikeastaan mikä tahansa taimikko on mielekäs perattavaksi veitsellä silloin, kun kasvatettavia taimia pitää etsiä. Veistä voi käyttää vesakon ja heinikon kääntelyyn ja kun taimi löytyy, ei ole vaaraa tuon taimen niittämisestä tai vaurioittamisesta. Onhan metsän hoitajalla naurussa pitelemistä, kun vahingossa leikkaa säästettäväksi tarkoitetun taimen.
Varhaisperkuussa etenkin koivun ja männyn luontaiset taimet säästän särkymisvaran takia. Sekin onnistuu raivausveitsellä paremmin kuin raivaussahalla.
En osaa ottaa tuohon kantaa. Mutta kun Visakallo totesi aivan oikein, ettei ojan reunojen raivauksessa litralla hehtaareita synny, raivausveistä olen noissa joskus käyttänyt. Kun raivausjätettä en ojaan jätä, veitsen kanssa tavaran saa helposti heitettyä penkalle.
En kylläkään tiedä, onko saha silti nopeampi.
Kuusia en ala veitsellä raivata.
Suorittava: ”Hirvikolareita siis nolla tällä alueilla.”
Hieno asia, tosin nyt alkaa sesonki. Viime vuoden saldo 8 kpl, pienempiä sorkkaeläimiä yhteensä myös 8 kpl. Kovin on eri näköiset tilastot täällä, mutta niin on peurojen määräkin 20-kertainen. Onhan se pidemmillä matkoilla aina helpottavaa, kun Pirkanmaa alkaa jäädä taakse ja peuratiheydet muuttuu kohtuullisiksi. Täällä kolaroidaan pikkuteilläkin.
Huomenna alkaa pyssyt paukkua ja hirvet juoksennella autojen eteen.
Suorittava: ”Paikkakunnallamme ei ole tänä vuonna tähän mennessä tapahtunut kahden valtatien vaikutuksesta huolimatta yhtään hirvikolaria ja pienempiä sorkkaeläimiä on jäänyt auton alle ” kourallinen”.”
En ole varma paikkakunnasta, mutta ainakin Jyväskylässä 2022 kouralla oli kokoa reippaasti. Jopa 4-tiellä, mikä lienee tuossa kohtaa aidattu, ajettiin useita kolareita.
Kommentin lopussa on merkitty sulkuihin kohta, joka selventää asian eli mielestäni se on ihan oikein.
Mutta ML:n uutisessa tämä kohta pitäisi syöpyä jokaisen takaraivoon:
”Korvatut hirvituhot eivät kuvaa todellista tuhotilannetta. Uuden työkalun kuvaajat ja ennusteet on tuotettu valtakunnan metsien inventoinnissa mitattujen hirvituhotietojen ja Luken tekemän hirvikanta-arvion perusteella”, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Lukesta.
Suorittava: ”Vielä isompi hintalappu on ollut ainakin tähän asti sillä ,että istutetut taimet ovat nuutuneet vesakon alle.”
En tiedä, mikä on tuon laskennallinen kustannus. Mutta kun ihmisten liikkumattomuudella on miljardiluokan kustannukset, huomataan että aina löytyy hirviä isompi ongelma. Ainoa kiinnostava asia tässä yhteydessä on se, ettei ne liity mitenkään tämän aiheen käsittelyyn.
”Toistaiseksi kertyneiden tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että kivennäismailla jatkuvapeitteiset menetelmät, kuten poimintahakkuu, soveltuvat parhaiten kuusikoille.”
Tarvitaanko tällaiseen perusasiaan tutkimusta, kun lapsetkin tietää ettei koivu tai mänty pärjää alikasvoksena peitteisessä maastossa ja että poimintahakkuut johtaa kuusettumiseen.
”Ei vaadi, jos toteutetaan eri-ikäisrakenteista eli metsän jatkuvaa kasvatusta, jota etenkin reheville ojitetuille turvemaille suositellaan. Jatkuvan kasvatuksen jäävä puusto (tutkimusten mukaan +120m3/ha) haihduttaa riittävästi turvaamaan luontaisesti syntyneiden taimien elinkelpoisuuden.”
En usko hetkeäkään, että suo pärjää harsintametsän puustolla ilman ojia. Kuvio saattaa pärjätä ilman ojien kunnostusta, mutta umpeen kasvaneetkin ojat on eri asia kuin ei ojia ollenkaan.
