Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Erirakenteisen metsän kasvatus on mahdollista vain korpikuusikoissa, joita on pieni osa kaikista turvemaista. Ei kovinkaan suurta merkitystä kokonaisuudessa.
Järeiden kuusimetsien hyönteistuhoissa arvelen olevan kaksi syytä.
Ilmasto on muuttunut, kesällä on kuumia ja kuivua jaksoja, 30 asteen helteet, joita ei 80-luvulla ollut juuri koskaan, ovat nykyään joka kesäinen ilmiö. Tämä stressaa kuusia.
Lisäksi kirjanpainajien ns. normaalikanta on korkeampi kuin ennen, joten paine kuusia kohtaan on kasvanut. Kuvion uudistamista kuusille kannattaa tarkkaan harkita.
Kyse on tarkastelujakson pituudesta. Hoitamattomassa metsässä nopeakasvuinen vesakko valtaa alan ja liian tiheänä johtaa puuston riukuuntumiseen. Ajan mittaan puusto alkaa karsiutua, mekanismeja on erilaisia. Nopeakasvuiset puut kuolevat ja tekevät tilaa alla hitaammin kasvaville kuusille. Toisaalta tiheikössä alakynteen jääneistä puista osa kuolee. Lopulta jäljelle jää järeäksi kasvavaa puustoa ja jos tilaa riittää, myös alikasvosta. Toisaalta metsässä tapahtuu myös erikokoisia tuhoja, joka tekee tilaa uudelle pioneerilajistolle.
Talousmetsä uudistuu herkemmin kuin muokkaamaton luontainen metsä, joten rääseikköjä syntyy herkemmin kuin luontaisen kehityksen seurauksena.
Ilman muuta. Sillä ei ole merkitystä, että sienet ovat valinneet elinympäristökseen talousmetsän ja jonka rauhoittaminen muuttaisi elinympäristön joksikin muuksi.
Kirjoittelin jokin aika sitten olevani huolissani erään valtaojan maisemasta. Se on metsäni poikki kaivettu joskus, kun yläpuolella oleva pelto ja sen takana olevat metsäalueet on kuivatettu kasvatuskelpoisiksi. Ojan varrella kasvaa leppiä, jotka harvensin puistomaiseksi. Vaikutelma oli vähän turhankin upea ja jos joku luontokartoittaja tms. intressiryhmän edustaja sen näkisi, saattaisi tulla puheeksi metsätaloutta koskevat rajoitukset. Tässäkään tuskin auttaisi se, että ko. kohta on syntynyt, koska ensin joku on kaivanut syvän ojan ja sen jälkeen talousmetsän hoidon seurauksena puusto on kehittynyt sen ympärille nykyisen kaltaiseksi.
Tässä tiivistyy paljon uhanalaiskeskustelusta:
”Suurin osa sienilajeista on vielä tunnistamatta.Tutkijat vaativat, että äskettäin kuvattuja uusia kasvilajeja kohdellaan heti uhanalaisina.”
Mitään ei aiheesta tiedetä, joten luokitellaan lajit uhanalaisiksi. Kuuluuko myös maalaisjärki uhanalaisten ryhmään.
Kuka määrittelee, kenelle teollisuus saa tuotteitaan myydä? Vienti on perinteisesti ollut Suomelle elintärkeä asia ja teollisuus pyrkii mahdollisimman hyvään tulokseen. Minusta kuulostaa melko hölmöltä, että muut alkaa asettaa teollisuudelle taloudellisia tavoitteita. Teollisuus kyllä kertoo, jos toiminnalla on esteitä, joihin poliitikot voivat vaikuttaa.
