Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Nostetaan tätä ylös, kun Makarov näyttää olevan langoilla. Haluatko vastata kysymyksiini?

Raudus kaipaa ilmavuutta maahan. Liika märkyys vie siltä elinkelpoisuuden. Samasta syystä savimaa voi olla vaikea koivulle ainakin, jos ojitus toimii heikosti. Jää liian tiiviiksi tuollainen maaperä.

Puuston sanotaan kuivattavan maaperää, mutta silloin metsän täytyy olla kohtalaisen varttunutta ja saatu jollain tavalla kasvatettua eli märkä maa vaatii taimikkovaiheessa ojat. Myöhemmin ei ehkä niin haittaa, jos ojat alkaa vetää huonommin.

Pohjoisessa sadanta on suurempaa kuin haihdunta, joten nämäkin skaalautuu vähän eri tavoin siellä ja pohjoisessa. Pohjoisessahan voi suotkin olla yllättävän jyrkässä rinteessä.

Suorittava: ”Jotta kirjanpidosta olisi jotain apua ,pitäisi tietää myös kirjatun elukan ikä ja sukupuolikin. Tätä nimittäin metsästäjät joutuvat pohtimaan toteuttaessaan valikoivaa metsästystä niukan kannan tilanteessa tavoitteena jättää metsästyksen jälkeen yksi uros ,yksi naaras ja yksi vasa tuhannelle hehtaarille. On myös hyvä tietää ,mikä otus on jäljet jättänyt ,että ei lasketa koiraa sellaisten ”jakeiden” jäljille ,joiden suunnitelman mukainen kaatokiintiö on täynnä.”

Vaikeaksi menee, jos hirviporukalla pitää olla tarkka tilasto alueen hirvistä metsästyksen jälkeen. Ennen metsästykseen on lähdetty katsomaan, saadaanko saalista. Jos jossain on hirvi nähty, sen perään lähdetään. Ennen laukausta varmistetaan, sopiiko kohde lupaehtoihin. Alkukaudesta pääsääntöisesti kaikki kelpaa, harvoilla on lupa vain uroksen tai naaraan tai vasan kaatoon. Ne kaadetaan, mihin luvat oikeuttaa. Silloin jää oikea kanta metsään. Mutta jos ennen jahtia ei ole tietoa siitä, montako naarashirveä jollain muutaman tuhannen hehtaarin alueella ja jos ollaan sitä mieltä, että hirviä on liian vähän, ei niistä havaintojakaan tehdä. Mieluummin jäädään kasvattamaan kannan kokoa.

Suorittava: ”Vaikka puhutaankin metsätaloudesta , puolet maamme taimikoista on huonolla hoidolla ja niihin ne vahingot tilastojen perusteellakin enimmäkseen keskittyvät.”

Turha silti on kasvattaa hoidettujen taimikoiden tuhoriskiä. Se nyt vaan kannattaa ymmärtää, vaikka metsästyksen edunvalvojana toimiikin.

”Korostan vielä ,että kiven päällään pitävä ”kameratolppa” kerää aktiivisesti havaintoja ,jotka eivät päädy tilastoihin ,mutta ovat käyttökelpoisia operatiivisessa toiminnassa. Ei kiveä eikä kameraa jolloin havaintoja ei kerry. Tällöin myös metsästysaktiivisuus luonnollisesti laskee , kun tullaan johtopäätökseen ,että riistaa on niukasti. Metsästäjä uskoo vain näkemäänsä.”

Sanotaan sitten miten asiat on. Hirviä houkutellaan metsästäjien tarpeisiin, taimikkotuhoriski ei ole kiinnostava asia jos kiviä laitetaan alueelle, jossa taimikoita sijaitsee. Täällä niitä on kaikkialla eli nuolukiville sopivat paikat on vähissä.

Itselläni on tältä vuodelta jo useampi havainto hirvistä, vaikken niitä kameralla nuolukiviltä seuraakaan. Ja vaikken hirviä näkisikään, mutta näen tuoreet jäljen, voin uskoa siinä horven äskettäin olleen. Kelpaako metsästäjille vain näköhavainto eläimesta?

”Lahovikaisia en ole kyllä hirvien tekemänä vielä tähän päivään nähnyt.”

Kun maa on tallottu paljaaksi ja kuusikossa puiden juuret näkyvissä, riski juurikäävälle on suuri. On enemmän todennäköistä kuin epätodennäköistä, että kuuset saavat tartunnan. Tai jos vaikutat Lapissa, siellä juurikääpää ei vielä taida olla. Etelässä menee helposti leimikosta 30% lahoksi. Jos kasvattaa seuraavankin sukupolven kuusta, menee 1,5-kertainen määrä. Siitä voi alkaa pohtia suhtautumistaan juurikääpään.