Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Riski kortin kopioimiseen on pienempi kuin sormenjälkitunnistuslaitteen häiriöön. Mutta ehkä on hyvä, että kukin saa maksaa haluamallaan tavalla.
Pankkikortti on helppo ja luotettava. Yhtään pankkikorttia en ole kadottanut tai särkenyt, puhelimia sen sijaan on pudonnut veteen tai hajonnut muuten vain.
Aika pienistä asioista puhutaan muutenkin, jos tankkauksen maksu pitää voida hoitaa istuen, kun kuitenkin pitää nousta autosta tankkaamaan. Aasialaisissa merkeissä tosin yleensä riittää, kun jää kuskin puolelle, eurooppalaisissa pitää jaksaa kiertää toiselle sivulle kun bensakorkki on väärällä puolella.
Siltä vaikuttaa. Tarkoitus pyhittää keinot eli vieraslajin hävittämä metsä saati tulvaveden aiheuttama ravinteiden huuhtoutuminen ei ole ongelma. Kunpa vesi nousisi jonkun luonnonsuojelijan rappusille, niin voitaisiin arvioida suhdetta luontoon ja omaisuuteen.
Minusta nettipankit ja etäpalaverit toimii hienosti. Miksi pitäisi viedä 10-50 kilsan päähän konttorin lattialle hiekkaa.
Suurin osa on vieraslajeja. Entä onko majavan nostaman veden alle jäänyt luonto automaattisesti arvokkaampi elinympäristö kuin alkuperäinen metsä.
Sähkölinjoja koskevaa neuvontaa en ymmärrä. Maanomistaja tuskin niitä raivaa. Verkkoyhtiö raivaa tarpeen mukaan, joten ei raivausta aleta säädellä hirvien tarpeiden mukaan. Kun käytäviä on valtavasti ja uusia tulee, pusikkoa niissä ehtii kasvaa ihan tarpeeksi ilman mitään ohjeistustakin.
Nyt Lukessa on tehty oikea läpimurto tutkimuksissa. Itse sain selville saman, kun lukaisin muutaman metsätaloutta käsittelevän kirjan, kuljin metsässä silmät auki ja pohjana kaikelle oli tietysti peruskoulun biologiasta päästötodistuksessa arvosana 8.
Ei niin. Siinä ei puhuttu mitään työn tuloksellisuudesta. Kun kaikkien tiedossa on, että raivauksen lykkääminen kasvattaa raivauksen kustannuksia, voidaan pohtia neuvonnan onnistumista.
Jos raivauksessa jätetään lehtipuustoa metrin päähän kuusesta ja lukumäärä on 3000 kpl/ha, mitä veikkaat hoitotarpeeksi tuosta eteenpäin? Onko tarvetta palata taimikkoon jo kahden vuoden kuluttua? Moniko palaa, kun juurihan se tuli raivattua. Eli käytännössä usein päädytään Visakallon mainitsemaan lopputulokseen.
Puhuttiin myös ilmastovaikutuksista. Mitä merkitystä ilmaston tai monimuotoisuuden kannalta on kasvattaa 5000 runkoa kaksi vuotta raivauksesta? Ei mitään. Parempi on raivata kerralla lähemmäs lopullista tiheyttä. Mutta kun vastuuttomana osapuolena saa neuvoa muita, ei taloudella ole mitään merkitystä.
Teinkö väärin, kun raivasin männyn ja kuusen sekataimikosta lehtipuut pois houkuttelemasta hirviä taimikkoon? Jätin vain joitain koivuja sinne tänne. Varsinainen taimikon harvennus on edessä parin vuoden kuluttua, kun männyt ovat hirviltä turvassa. Toivottavasti ei kuitenkaan hirven turvassa.
On metsänomistajia ja metsätalouden harjoittajia.
3000 lehtipuuta raivauksen jälkeen kasvatettavien taimien lisäksi. Kun suorittavan mukaan raivauskustannus kasvaa 10% vuodessa, tuo raivausmenetelmä sopii metsänomistajille.
Toki ravinnon tuottaminen on hyvä asia, mutta se ei saa olla vaihtoehto kestävälle hirvieläinkannalle.