Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Peura-alueella riittää motivaatiota yllin kyllin, joten sen voisi tavoitekantojen asetannassa ja uhkakuvien maalailussa huomioida.
Olen ollut monessa auditoinnissa. Koskaan en ole selviytynyt huomautuksitta. Onneksi vakavia poikkeamia ei ole tullut.
Auditoija kyllä hakee poikkeaman, ellei muuten sellaista tule. Toisaalta eipä nollatoleranssi ole tavoitteenakaan. Olennaista on kuitenkin jatkuva parantaminen eli sertifiointifirmalle annettava selitys, miten poikkeama korjataan ja miten jatkossa toimitaan.
Auditoinnissa ei ole mahdollista käydä läpi koko toimintajärjestelmää, koska se on liian laaja ja veisi kohtuuttomasti aikaa. 1-2 pv on jo melkoinen prässi. Usein auditointi koostuu eri jaksoista, jossa auditoidaan yrityksen eri toimintoja. Silloin kokonaisuus on x kpl 1-2 päivän jaksoja. Siinä minä vastaan yhdestä jaksosta, firman johto toisesta ja esim. hankinta kolmannesta.
Näille voi naureskella ne, jotka ei tilaisuuksissa ole ollut. Toimintajärjestelmän käytäntöjä moni pitää myös typerinä, eikä motivoidu niitä noudattamaan. Firmassa on kuitenkin oltava porukka, joka huolehtii siitä, että vaadittavat asiat tulee hoidettua.
Virheettömäksi sertifikaatti ei toimintaa tee. Se vain määrittelee, miten toimitaan, kun virhe tapahtuu.
Jouluun mennessä aletaan olla jo metsästyksen jälkeisessä hirvikannassa. Etelässä tuskin on lunta liikaa milloinkaan ja kelit juurikääpäriskin suhteen on jo kunnossa. Eli tammikuussa alkaa minulla tuollaiset raivaukset. Puhtaat kuusikot voi aloittaa vuodesta riippuen jo marras-joulukuussa.
Hirvikeskusteluun linkitin valokuvani vajaat silloin 10 vuotiaasta taimikosta. Jessen toteamuksen mukaan ensiharvennus tulee vastaan lähivuosikymmeninä.
Kun maastossa katsoo tilannetta kahden kesän jälkeen, en ihan vetoa löisi kovin monen vuosikymmenen mittaisesta ajanjaksosta. Ei puustoa vajaat 20 vuotiaana vielä koneella harvenneta, mutta ennen 30 vuoden ikää kuitenkin.
Onko näkemykset Jessellä jalostuneet sitten tammikuun 2022, kun tässä keskustelussa on kovin myönteisiä näkemyksiä havupuiden kasvusta?
Visakallon kommenttiin. Itse olen saanut kuuset ja männyt kasvamaan Tricon avulla. Joskus laitoin kuvan eräästä kymmenvuotiaasta taimikostani, johon tehtiin uusintaviljely, kun koivut syötiin. Harmi, ettei edes omia kuvia voi selata enää taaksepäin, mutta googlella löytyy:
https://pr-246—metsalehti-s4uzwwd6nq-lz.a.run.app/lukijoiden-kuvat/hirvituhon-jalkeen-2/
Paikoin mäntyvaltaista, mutta myös paikoin kuusta n. 50/50. Yllättävän paljon tuossakin on maisema kuvasta muuttunut, kun siellä äskettäin kävin. Tuon ikäinen puusto kasvaa lujaa vauhtia. Vielä jos hetken säilyisi ehjänä, voisi ruiskutukset lopettaa.
Toisaalla koivun ja männyn sekametsä alkaa olla ensiharvennusvaiheessa. Vaikka on tien varressa, en tiedä miten edellinen omistaja on taimivaiheesta selviytynyt. Jossain vaiheessa sekin kuvio on ylitiheänä kasvanut. Ihan kivan näköinen tällainenkin yhdistelmä on.
Ei ole verrokkidataa olemassa, joten en osaa sanoa. Teen vain kaikkeni, ettei omat taimikot tuhoutuisi.
Etukasvuisista lehtipuista männikössä ei tosiaan nyt puhuta, kun tarkastellaan hoidettuja kohteita. Tosin rehevien paikkojen männiköissä lievä varjostus mahdollistaa laadultaan kelvollisten mäntyjen kasvatuksen. Mutta se on niin tarkkaa, ettei sitä voi yleispätevänä sääntönä muilla antaa ja tulee pohdittavaksi lähinnä sekametsissä. Niitä tosin nykyään muutkin kuin minä suosivat.
Visakallon kommenttiin liittyen jäi listasta tosiaan pois se, että joidenkin mielestä ylitiheä puusto on omistajalle ihan tavoitteellinen tiheys ja siten ok.
