Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ylitiheyden käsite on vaikea. Toisille se on särkymävaraa, joka raivataan taimikon ollessa 5 metristä pois, toisille se on keino parantaa laatua, joillekin laiskuutta tai yritys estää taimikkotuhoja syöttämällä vesakkoa hirville. Keskusteluissa saa näkökulmaa ohjailtua tarpeen mukaan valitsemalla sopivan vaihtoehdon, jota painottaa.
Itselleni edelleen peurat on suurin ongelma, koska niitä on yli kymmenkertainen määrä hirviin verrattuna. Torjuntakeinot ovat samat, joskaan metsästyksen teho ei riitä alentamaan kantoja. Työlääksi asian tekee se, että peurat syövät mielellään pienempiä taimia kuin hirvet. Tricon ruiskutus pitää siis aloittaa heti istutuksen jälkeen, eikä vasta vähän myöhemmin.
”Taimikoiden asiamukainen hoitaminen ei tosiasiassa vähennä ravinnon määrää vaan ainoastaan pitää haitallisen kasvuston matalana ja paremmin hirvien ulottuvilla.”
Pidetään mielessä, raivaukset eivät vaikuta ravinnon riittävyyteen. Visakallo toisaalta kertoikin baarimetsänomistajista, jotka ovat todellisuudessa hanakoita neuvomaan muita. Minullekin on metsästäjien taholta kerrottu, että taimikkotuhot johtuu raivauksista, kun ravinto ei riitä. Pitäisi jättää syötävää, niin taimet säästyisivät. Muistaakseni suorittavakin on päätellyt, että minulla yhden tilan edellisen omistajan aikainen hoitamattomuus oli opettanut hirvet viihtymään alueella ja siksi tuhoja esiintyi. Tuo tila on ollut hoidettuna jo reilut kymmenkunta vuotta, mutta aina vaan hirviä siellä näkyy. Tuhoja ei kovin paljon ole ollut, mutta Tricon käytöllä lienee merkittävä osuus.
1996 hirvikanta oli n. 75 000. Ei siis ollut hirvet kateissa tuolloinkaan, eikä mitään kannan räjähdysmäiseen kasvuun johtaneita paniikkiratkaisuja olisi tarvittu. Kysehän oli tuolloin ilmeisesti laman ja säästöjen takia tehdystä organisaatiouudistuksesta, jolloin kanta arvioitiin väärin tai ainakin luvat mitoitettiin väärin.
Suorittavan puheiden mukaan metsästäjillä tuntuu olevan kova huoli hirvikannsn tasosta. On päässyt niin alas, että monta uhkakuvaa on käsitelty. Milloin metsästäjät laittaa pyssyt naulaan, milloin hirvikanta räjähtää kasvuun ja milloin mitäkin.
Hirvikannan kasvun muistetaan mainita johtuvan metsänhoidosta, mikä tarjoaa loputtomasti ravintoa. Spekulointi utopistisilla visioilla on turhaa, mutta ei välitetä siitä. Jos taimikot putsattaisiin niin, että vesakot eivät tarjoaisi riittävästi ruokaa nykyiselle sorkkamäärälle, siitä vasta parku syntyisi. Hirvikanta alenisi, jolloin metsästäjät joutuisivat ajamaan rekkalasteittain ruoka metsiin.
Sitten voisi kysyä, että menikö nyt noin niinkuin omasta mielestä hyvin?
Onhan lukemattomat kerrat todettu, että elinkaaren vaikutukset riippuu suuresti siitä, miten sähkö tuotetaan. Suomessa asiat on kohtalaisen hyvin, jossain savannimaassa tilanne voi olla toinen.
Ei polttomoottoriautokaan ilman kallion räjäyttelyä yms. valmistuksenaikaista kuormitusta kauppaan tupsahda. Eikä polttoaineet. Yleensä puhutaan sähkön tuotannon päästöistä ja polttoaineen polttamisen päästöistä, mutta ei polttoaineen tuotannon päästöistä.
Toki olen samaa mieltä siinä, että nykyiset polttomoottoriautot kannattaa ajaa loppuun ja vasta sitten alkaa miettiä vaihtoehtoja. Ei käyttökelpoista kalustoa kannata paalata siksi, että voi vaihtaa sen sähköautoon.
Vanhaa neliveto-Toyotaa en kyllä ekologisena pidä. Dieselinäkin kulutus 9-10 l/100 km kesät talvet niin asiointimatkoilla asfaltilla kuin metsätalouden ajoissa pienemmillä teillä. Tuohan on kuitenkin tuplasti sen, millä oikein mukavasti tavallisella henkilöautolla ajot hoituu.
Miten savannimaissa romuautojen kierrätys mahtaa olla järjestetty? Kivasti joistain automalleista pääsee eroon, kun myy ne Afrikkaan. Mutta onko se oikeasti vain siloteltua jätteiden dumppausta.
