Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä, millainen pusikko pitäisi olla, jotta hirvituhoja voi näin estää. Olen perannut luontaista kuusipuskaa, jonka keskeltä paljastui syöty luontainen mänty. Ihmisen silmin arvioituna läpipääsemätön kuusikaan ei ole este hirvelle. Saati muutama koivu. Ei hirvet punaista mattoa kaipaa.
Reikäperkauksen ideaa en ole ymmärtänyt. Kun taimet on n. 2 m välein ja reikäperkuussa raivataan n. metrin säteellä ympäri, eihän väliin enää jää tilaa raivaamattomalle alueelle.
Jesse nokittaa palstan kovimmat kasvattajat.
En haluaisi nähdä tuollaisen käsittelyn jälkeen niitä räntäsateita, joita viime ja varsinkin toissa talvena oli.
Kuusikkotuhot kolkuttelee jo Ahvenanmaalla.
Aika raju on lopputulos, kun 2/3 tai jopa enemmän puustosta poistetaan.
”Glalle huomautus että lienet huomannut että ei ole tarkoitus tehdä sekä energiahakkuuta että ensiharvennusta samassa metsikössä, vaan jompi kumpi ja jäävä on puusto sen mukainen.”
On ollut niin paljon lukuja, että parasta kerrata kasvatusketju. Jos tehdään männikköön energiapuukorjuu, mihin runkolukuun 3000-4000 hakataan?
Onnistuu toki ainakin männyllä, mutta melko pienikokoista puuta kerätään 3000-4000 rungon kohteesta. Jos sen jättää korjuussa 2000 runkoon, edelleen ollaan melko tiheässä, kun ajourat on jo avattu. Urien reunapuusto saa tietysti paremmin tilaa. Mutta valon puutteessa rehevälläkin maalla oksat surkastuu.
Visakallo: ”Mikähän siinä mahtaa olla, että maailma täällä Päijät-Hämeessä on aivan toisenlainen kuin pohjoinen naapurimaakunta Keski-Suomi?”
Onhan palstalla ennenkin todettu Suomessa alueittain vaihteleva erilaisuuden rikkaus. Suorittava näkee paljon hoitorästejä ja kyllähän minäkin niitä metsissä kulkiessani näen. Omistajista ei kylläkään minulla ole tietoa. Rästikohteiden hoidosta en vaan jaksa keskustella. Niissä pelastetaan puustoa isommalta tuholta kohtuuttomalla työmäärällä, eikä silloin voida puhua tavoitteellisesta toiminnasta. Toki joku yrittää ulkoistaa homman ostajan kautta urakoitsijalle, mutta sekään ei ole nyt kiinnostava asia.
Myytäviin palstoihin tutustuessa olen huomannut myös tiestön surkeuden. Moni edelleen luottaa hyviin talviin täällä lounaassakin. Itse en jaksa kiinnostua palstoista, jonka alueella ei kantavaa tietöä ole. Mutta kaikkialle ei tiestö yllä ja jonkun nekin palstat pitää hoitaa.
Normaalia ensiharvennusta pienikokoisempaan puustoon en minäkään konetta suunnitelmallisesti ajata. Mäntyä kyllä suosin mt-kasvupaikoilla, mutta laatuun pyrin taimivaiheessa. Silloin tiheyttä saa olla sorkkaeläintuhoriskin takia. Raivaus T2-vaiheessa riittävästä tiheydestä antaa hyvän startin laadukkaan puuston kasvatukselle. Kun puusto kuitenkin pitää raivata, samalla vaivalla se menee 2000 runkoon kuin 3000 runkoonkin.
Säännöt on sääntöjä, ei yksikään virkamies niille mitään voi. Valvonta tuskin taimikkoon saakka yltää, joten huolissaan tuskin tarvitsee olla jos vahingossa Tricoa on lipsahtanut vähän latvuksen ohi maahan.
Vihreitä moititaan siitä, että ongelmien ratkaisuprosessi perustuu haitallisen toiminnan kieltoon ilman, että on olemassa vaihtoehtoista teknologiaa kaupallisessa käytössä. Uskotaan siihen, että tilanne korjaantuu kun kehitys kehittyy. Nyt sähköautokeskustelussa on samaa henkeä. Patteriauto on ainoa, mikä on saatu kehitettyä kaupallisesti realistiseksi vaihtoehdoksi, silti haaveillaan jostain mahdollisesta tulevaisuuden ratkaisusta tilanteessa, jossa ratkaisu pitää tehdä heti, eikä ehkä joskus myöhemmin.