Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Valtion kortti riittää yhdellä uistimella kalastamiseen. En tarvitse sinulta mitään lupia.
Minä voin kalastaa valtion kortilla Visakallon järvessä.
En minä ainakaan säästä. Jos tuntuu, että pitää lämmittää enemmän, sitten lisätään puita pesään. Sama juttu kuin kiukaassa.
Kyllä siellä kalastetaan ja veneillään sinulta mitään kysymättä.
Metsästäjät on yhtä vaikea termi kuin metsänomistaja. Olen kuullut metsästäjältä taimikkotuhojen syynä olevan raivauksen. Kun ei muuta ravintoa kuviolla ole, pitää syödä kasvatettavat taimet. Suorittavan kanssa olen kuitenkin samaa mieltä, että raivaamattomuus lisää riskiä. Jotta asia ei olisi yksinkertainen, taimikkoa pitää kuitenkin kasvattaa tiheänä ja raivata se lopullisesti vasta 5 m pituudessa. Älytön määrä turhaa työtä suorittavan kertoimilla +10%/vuosi, mutta näin Suomessa talouden kilpailukyvystä pidetään huolta.
Minulle aukot kelpaa, kunhan hinta on linjassa metsätaloudellisen arvon kanssa metsurityön mukaisesti laskettuna 3% korolla. Valitettavasti jään tällä hinnoittelulla kauas tarjouskisan kärkipaikoista.
Metsänomistajana ainakin minulla on ylituotantoa polttopuista, joten polttopuiden kasvun maksimointi ei ole metsänhoitoa ohjaava tekijä.
Lisäksi ainakin kosketusnäytössä ikkuna aktivoituu ikkunan ulkopuoleltakin. Jos tällainen koon 12 etusormi henkilöllä, jolle sopivampi työkalu on rautakanki kuin kitara, lipsahtaa puhelimessa lähellekään ikkunaa, alkaa pakkomainonta. Hyvä juttu markkinointikonsultille, joka saa bonuksia mainoksen klikkausten määrästä, ketään muuta tuo ei hyödytä.
Tämänkin viestin kirjoittamisen aikana tuli kaksi klikkausta, vaikka olen lehden tilaaja.
Harmi, ettei artikkelissa tarkemmin kerrottu, keitä nämä huolestuneet metsästäjät olivat. Kerrottiin vain metsästäjien suhtautuvan nuivasti. Tuo käsite on aika laaja. Jos kyse oli jonkun organisaation nimissä annetusta lausunnosta, se pitäisi julkaista. Jos taas mielipiteen takana oli jokunen rivimetsästäjä, joiden tavoitteena on maksimoida sorkkaeläinkanta vastoin ”yhteisesti sovittuja” tavoitteita, silloin kyse on 1/300000 painoarvolla esitetystä kahvipöytäkeskustelusta. Toki sitäkin voi Tricon levitykseen nuivasti suhtautuvat hyödyntää, kun tällainen ”fakta” on julkisuudessa esitetty.
Enää puuttuu ympäristöjärjestöjen kielteinen kanta asiaan. Eiköhän sekin saada, kun siellä metsäalan keskustelua seurataan tarkasti. Toisaalta ympäristöväki haluaa päästä eroon peuroista, mutta eläinten tappamisesta ei saa puhua.
Itse en pidä mahdollisena sitä, että metsänomistajat alkaisivat niin ahkerasti Tricoa ruiskuttaa, että asialla olisi merkitystä hirvieläinten ravinnon saatavuuteen. Vaikka käsittely pitää uusia vuosittain, vanhemmatkin käsittelyt saattaa jotain silti vaikuttaa. Kun kuitenkin menetelmässä laimennetaan aine vedellä, se heikentää tehoa ja aluskasvillisuudessakin tapahtuu uudistumista. Kukaan ei ole esittänyt tältä pohjalta huolta siitä, miten tiheät kuusikot vähentävät kenttäkerroksen tuotantoa ja siten sorkkaeläimille tarjolla olevaa ravintoa ja näin kannustanut metsänomistajia kasvattamaan kuusikoita harvemmassa.
Se on ihmeellista, että aiheen parissa puhutaan vanhasta tottumuksesta vain hirvistä, vaikka peuroja on laajoilla alueilla vähintään kymmenkertainen määrä hirviin verrattuna.
Suorittava: ”Tricon käyttäminen ei välttämättä johda vahinkoihin muualla. Jos hirvi siirtyy aterioimaan kuusentaimikkoon tunkevaa vesakkoa , on kyseessä myönteinen asia. Männiköistä kertyvien hakkuutähteiden mutustelukaan ei maata kaada.”
Kerro tuo niille metsästäjille, jotka lehden artikkelin mukaan ovat huolestuneet ravinnon riittävyydestä, kun käsitellyn kuvion kenttäkerroksessa ei ole syötävää.