Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
RR: ”Yritin lähettää tänne kuvia Lapista mm. erilaisista luontaisista uudistamisista, mutta en jostakin syystä onnistunut.”
Nyt on ainakin yksi kuva julkaistu. Viiveellähän nuo tulevat, joskus pitkälläkin, mutta itsellänikin on jokunen kuva jäänyt kokonaan julkaisematta. Järjestelmän kanssa on ollut ainakin joskus ongelmia, joskus jo lähetysvaihe tökkii ja joskus muuten vaan kuvat häviää. Ihan viime aikoina en ole kokeillut.
Kilpailutilanne, olkoon miten vähäpätöinen kisa tahansa, on myös hyvä paikka psyykkiseen treeniin. Toki jos ei kestä nähdä itseään häntäpään sijoilla, silloin tätä työkalua ei ole käytössä. Moniko tunnustaa luopuvansa tästä vapaehtoisesti ja kompensoi menetyksen jollain muulla tietoisella tavalla?
Urheilutausta tukee muidenkin lajien treeniä, koska monet perusasiat harjoitusmenetelmissä ovat yhteisiä. Mutta jos vaan menee ampumaan ilman sen suurempaa ajatusta, kehittyminen on todennäköisesti hidasta ja kallista. Mieleen saattaa tulla jopa paremman aseen hankinta, kun nykyisellä ei osu. Ajatusten ohjaaminen pyssyshoppailuun on mukavampaa kuin tehokkaaseen treenaamiseen.
Tavallisella metsästäjällä kustannustaso on ihan jotain muuta vaikka vähän enemmänkin treenaisi. Noita 10 tuhannen laukauksen aktiivikilpailijoita on metsästäjistä ehkä 1-2%. Ne, joiden nimiä saa lukea lehdestä, saa patruunat sponsoreilta.
Kivääriampuja voi treenata ilmakiväärillä 500 lks/10 € tai vähän kalliimmin pienoiskiväärillä. Silti ollaan kaukana hirvikiväärin hinnoista 1-2 €/lks.
Kohtuullisen treenimäärän puutteeseen ei siis kustannukset ole syynä. Varsinkaan, kun monilla on useita kiväärejä, kuulemma eri tarkoituksiin pitää olla omat vehkeet. 308 mainostetaan silti sopivaksi hiirestä hirveen, joten ihan täysin ei ole auennut 3+ kiväärin tarve.
Nokitan, sovitaan koroksi 10% sijaan 25. Ja kun muualta saa tuottoa viisinkertaisesti, on aika laittaa metsät myyntiin. Oikeat sijoittajat luopuvat tuossa vaiheessa vaikka 100 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä. Täällä vaan tavataan Metsäekonomian perusteet-kirjaa.
Aika etäälle metsätalouden todellisuudesta on ajauduttu. Asuntoremontin tekijäkin saattaa pitää asuntoa tyhjillään, ettei vuokralaiset tee uuteen lattiaan naarmuja, kun alueen asuntojen hintataso on nousussa.
Eihän malleissa noin tapahdu, sinne tulee juuri sopivasti kasvatuskelpoista taimikkoa. Juuri tätä tarkoitin, kun puhuin teorian ja käytännön eroista. Teoriaa voi tosin päivittää kirjallisuudesta. Esim. koivikon perustamisessa kylvö ja luontainen menetelmä ovat tutkitusti johtaneet huonolaatuisiin taimikoihin.
”Kysymys metsätalouden korosta on minusta hyvin yksinkertainen ja siksi on ollut vaikea ymmärtää aiheesta syntynyttä keskustelua.”
Jos keinollinen on kallista, ei luontainen ole automaattiratkaisu kannattavuuden parantamiseen. Eihän muuten kukaan käyttäisi keinollista menetelmää.
Ajelin äsken kotiin ja näin uuden siemenpuukuvion. Viimeisin myrsky ei muuten suurta vahinkoa täällä näytä tehneen, vain yksittäisiä puita on mennyt, mutta tuolta aukolta oli puolet siemenpuista nurin.
Onneksi ei ollut omaa metsää.
Teoriassa metsätalous on helppoa. Riittää kun sanoo prosenttien olevan tärkeitä ja tulevaisuus tuntematonta, silloin mikään ei voi mennä pieleen. Kuten Reimankin haluttomuus keskustella metsänhoidosta indikoi, käytäntö on jotain muuta.
”Surullista jos ei osaa laskuttaa tekemistään töistä ja siirroista.”
Ei yrittäjälle ole koskaan ollut ongelma kirjoittaa laskua. Mutta kun hinnat sovitaan etukäteen, tuleekin ongelmia. Se heijastuu kannattavuuteen.
Katsoin videon puoliväliin ja ainakin siihen saakka jälki oli hyvää. Kustannuspuoli on eri asia. Siitä ei ole verrokkidataa olemassa tuolta kohteelta. Mutta jos 3 m ajourat levitetään kakkosharvennuksessa 5 metriin, ei kai se mikään ongelma ole.
Voisin hyvin teettää ensiharvennuksen tuolla, jos kustannukset pysyy kurissa. Veikkaan, ettei pysy kun tuntematon mo ilman youtubekanavan mainosvaikutusta tarjousta kysyy.
Mielenkiintoista on sekin, että yksi jättää ajourat jo istutusvaiheessa, toinen tekee ne vasta kakkosharvennuksessa. Metla laski joskus, että ajourien reunavaikutus parantaa puuston kasvua, mikä kompensoi ajourien pinta-alaa.
Itselläni seuraavaan ensiharvennukseen tulee mukaan viereisen kuvion männikön kakkosharvennus sekä kunnostetun koivikon harvennus, jossa osa alkaa olla jo tukkipuukokoista, kuviorajalla paikoin hyvinkin järeää puustoa, ja pari muuta kuviota, myös kaksijaksoista, joten pienkoneilla ei taida olla jakoa tällaisella työmaalla. Kun kuviokoko on n 0,5-3 ha, on pakko yrittää yhdistellä, jotta saa mielekkään leimikon.
