Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”Autojen muotoilu ja käytännöllisyys sisätilojen muunnettavuudessa ovat nykyään tärkeitä ja siksi ranskalaiset autot kelpaavat kyllä muidenkin logojen alustaksi.”
Pureskellaan tätä kommenttia vähän.
Muotoilu ja käytännöllisyys ovat tärkeitä, ok. Mutta siksi ei yhteistyötä ranskalaisten kanssa tehdä. Renaultilla oli 60-luvulla hetken etumatka käytännöllisyydessä mm. R4 ja R16-malliensa ansiosta, mutta tuosta on kohta 60 vuotta aikaa.
Yhteistyö ei synny siitä, että Mitsubishi bongaa muotoillun ja käytännöllisen Renaultin. Yhteistyö syntyy muista lähtökohdista ja yhteistyömallit ovat yhtiöiden yhteistä suunnittelua. Kehitystä tapahtuu vuosia ennen uuden mallin tuloa kauppoihin. Lisäksi esim. VW-konsernin tuotteista huomaa, että samasta autosta saadaan hyvin eri tyylisiä ja -näköisiä autoja. Myös sisätilojen muunneltavuutta voidaan muokata mallikohtaisesti.
Riistakeskus:
Hirven pyyntilupamäärä on vähentynyt viime kaudesta noin 15 prosentilla Varsinais-Suomessa. Hirvikanta on suurimmassa osassa Varsinais-Suomea tavoitetasolla, paitsi saaristossa ja Valtatie 1 eli Helsinki-Turku-moottoritien eteläpuolella, jossa hirvikanta on jo laskenut alle tavoitetason.
Alle tavoitetason tarkoittaa 4,1-4,8/1000 ha. Lähestytään tilannetta, joka on riistapomon mielestä kohtuuton.
Riistakeskus:
Varsinais-Suomessa on maan suurin ja kattavin valkohäntäpeurakanta. Tavoite on edelleen selkeä kannan vähentäminen, vaikka haetut ja myönnetyt lupamäärät vähenivätkin muutamalla prosentilla. Paikallinen vaihtelu on peurakannassa suurta. Vaikka peurasaalis väheni edellisellä kaudella noin 2 000 peuralla 23 000 peuraan, valkohäntäpeurakannan kääntyminen laskuun Varsinais-Suomessa on edelleen epävarmaa. Tulevalle kaudelle myönnetyt luvat riittävät yli 30 000 peuran saaliiseen.
Mikä mahtaa olla peruste vähentää lupia? Toki nuokin varmasti riittää, kun kerta viime vuonna saatiin nurin vain 23000 peuraa.
Juttusarja alkaa jo edellisessä metsäradiossa, kohdasta 21:25 alkaen.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66103971
Jotenkin tuntuu, että mutkia vedetään suoraksi sielläkin.
Mahaosuma hoitaa Antonin mainitseman homman. Sehän opetettiin jo armeijassa. Metsästyksessä tavoitteena ei ole osua mahaan. Sen sijaan sotilaskäyttöön tehdylle patruunalle on paljon muitakin vaatimuksia. 7,62×51 Nato on ihan kilpailukykyinen edelleen, vaikka läpäisy on yksi kriteeri.
Tietenkin luodin painon säätäminen vaatii siihen sopivan latauksen. Siksi kaliperien vertaaminen onkin vaikeaa, kun samalla verrataan erilaisia luoteja ja niiden latauksia.
8 gramman luoti toimii 308:ssa hienosti. Sakolla on jopa alle 7 gramman fmj. Markkinoilla vaan ei vielä perinteistä kevyempiä suurriistaluoteja kovin paljon ole. Ilmeisesti vanha kaarti on hidas oppimaan pois raskaista (lyijy)luodeista.
Vaikea on verrata kalipereja, kun luotejakin on erilaisia. Laita 308:iin perinteisen 11-12 grammaisen lyijyn tilalle 8 gramman kupariluoti, johan löytyy lähtönopeutta.
Sinänsä tärkeintä on ampua hyvä laukaus. Saako metsästäjä tehtyä sen todennäköisemmin 6,5 creedmoorella kuin 338 winillä, sitäkin voi neitikeskustelujen yhteydessä miettiä.
Pukkala sanoi, että kuusikkoa on raivattu. Kun alikasvosta ei ollut, korjuuvaurioilta välttyminen ei ole mainitsemisen arvoinen asia.
Mäntykuviolla on pienempää kuusta, mutta niillä ei tuolla kasvupaikalla ole tulevaisuutta. Kuten ei kuusikossa ajourien lehtipuustollakaan.
Ylitiheänä kasvanut kuusikko on seuraavat 10 vuotta arka tuuli- ja lumituhoille.
Taneli: ”Jo se että asian kertojana on erkki lähde pitäisi jo kuulijalle panna kellot soimaan.”
Kun ohjelmana on luontoradioksi muuttunut metsäradio ja toimittajana Juha Blomberg, kuulijakunnalle Erkki edustaa uskottavaa vastavoimaa halveksittavalle tehometsätaloudelle ja luontokadolle.
