Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puukin ja Panun keskustelu prosentuaalisesta ja absoluuttisesta tuotosta on kiinnostavaa. Muutama reaalitodellisuuteen liittyvä juttu siinä on.
Moniko tietää omasta metsästä kuvioittain suhteellisen arvokasvun suuruuden? Itse hakkasin kl 3 metsikön, kun arvelin juurikäävän vievän osan kasvusta. Oliko oikein vai väärin, en tiedä. Nyt siinä kasvaa vajaan metrin männikkö, jota ruiskuttelen Tricolla vielä monta vuotta. Ensimmäisen vuoden kasvu meni parempiin suihin. Juurikääpä toivottavasti vähitellen häviää.
Entä mitä tapahtui saamilleni rahoille? Taisin rahoittaa osan uuden metsän hankinnasta. Taas päästään kiinnostavan korkolaskun ääreen. Tuon palstan puustoarvio on nyt tehty uusiksi, joten koska se on linjassa kauppahintaa laskiessani olleiden tietojen kanssa, tilan hinnoitteluperusteet (tuottoarvmenetelmä) lienee suunnilleen oikein. Pöydälle jäänyttä rahamäärää eli muiden tarjoushintoja en tiedä. Nyt tosin lainan korko tuplaantui, joten velkavipu kääntyi tappiolliseksi. Paras vaihtoehtoinen sijoituskohde onkin ylimääräinen lyhennys. Mutta miten toimii velaton metsänomistaja, joka pohtii alhaisen puustopääoman kovan suhteellisen arvokasvun ja ison puustopääoman matalan suhteellisen arvokasvun välillä? Metsästä vapautettu pääoma pitää sijoittaa viisaasti, jotta kannattavuuslaskennan teoria toimii. Kulutukseen käyttäminen tai nollakorkotilillä makuuttaminen laittaa laskelmat uusiksi. Puhumattakaan siitä, että prosenttilasku ei kiinnosta, tuleeko näitä edes mietittyä. Ja mikä on vaihtoehtoinen kohde, johon osaaminen riittää.
Ei korkoa pidä sivuuttaa, vaikka puut ei prosentteja kaipaakaan. Suurin haaste onkin ehkä sovittaa teoria käytäntöön niin, että se palvelee omia tarkoitusperiä. Lisäksi ratkaisujen vaikutuksen mittaaminen ilman kohtuutonta työmäärää. Helpostihan saisi puuston kehityksen seurantaan käytettyä aikaa enemmän kuin puuston hoitoon. Monessa asiassa tämän tyyppisen dokumentoinnin määrä jatkuvasti kasvaa. Näppituntuman varassa ei uskalleta toimia ja isot johtajat kaipaavat ratkaisujensa pohjaksi yhä enemmän lukuja.
Tiedon tuottamisen kustannuksista harvemmin puhutaan.
RR: ”Jos Panu olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin metsäekonomiasta löytyy tuoretta kirjallisuutta. Sellaista, jota metsänhoitajaoppilaat tavaavat esim. Helsingin yliopistolla. Professori joskus totesikin, että hän laittaa opiskelijat ajattelemaan omallakin päällä ja se on hyvä se.”
Tämä oli erittäin harmillinen perääntyminen. Eihän me metsänhoitokeskustelussakaan päädytä toteamukseen, että katso metsänhoitosuosituksista.
Omalla päällä ajattelijoita on monenlaisia ja omasta mielestään jokainen on oikeassa. Helpommin ymmärrettäviä ja helpommin samaistuttavia esimerkkejä löytyy paljon liikenteestä. Meillä on yhteiset säännöt, silti moni omalla päällään ajatteleva pelaa omilla säännöillä, vaikka kaikki tietää, että vain yhteiset säännöt on ainoa toimiva järjestelmä.
Timppa: ”Liiketaloudellinen kannattavuus on termi, jolla ei ole mitään todellista sisältöä. Jokainen voi perustella minkä tahansa hakkuun omalta kohdaltaan liiketaloudellisesti kannattavaksi. Tällaisesta liiketaloudellisesta kannattavuusajattelusta näemme nykyään maailmalta ja tälläkin palstalla esimerkkejä.”
Ei liiketaloudellisuutta voi sivuuttaa sillä, että joku selittelee ratkaisujaan. Minulla ainakin metsätalouden ainoa taloudellinen motiivi on henkilökohtaisessa kannattavuudessa. En harjoita metsätaloutta siksi, että se tukee kansantaloutta.
RR: ”Jos meidät tällä Impivaarassa laitetaan hiilensidonnan maksumiehiksi, niin jotakin on mennyt jossakin totaalisesti pieleen.”
Sellaista politiikka on. Kun EU:ssa meidän kanssa kilpailevat valtiot yrittää tehdä yhteisiä päätöksiä, tottahan muut haluaa vierittää meille suurempaa vastuuta kuin itselleen. Aivan kuten Suomessa teollisuus haluaa ohjata puuntuottajia toimimaan teollisuudelle edullisella tavalla. Olenkin hämmästellyt sinun välinpitämättömyyttä tällaista ilmiötä kohtaan.
Tasa-arvoako Ylen Ukraina-uutisissa?
Negatiivisia ilmiöitä:
Ukrainan armeijassa palvelevat naiset kertovat kokevansa rintamalla seksismiä ja vähättelyä sukupuolensa vuoksi, Britannian yleisradioyhtiö BBCBBC haastatteli kahta ukrainalaista tarkka-ampujaa.
Toinen naisista kertoi kohdanneensa tytöttelyä erikoisjoukkoihin liityttyään.
Positiivisia ilmiöitä:
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tänään, että Ukrainan joukoilla on vaikeaa eteläisillä ja itäisillä rintamilla, mutta dominoivat silti sotaa.Taistelu on kiivasta. Miehittäjät yrittävät kaikin keinoin estää poikiemme etenemisen.
