Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Me tiedämme Reiman tarkoittavan pakottamisella esim. sitä, että ennen päätehakkuun perusteeksi ei kelvannut liiketaloudellinen kannattavuus, koska puustolle oli asetettu määrällinen rajoitus. Jos ollaan eri mieltä, keskitytään siis kyseenalaistamaan tätä, eikä oikeutta olla hakkaamatta puustoa.
Lakumuutoksessa korostettiin vapauden ja vastuun kytkentää. Toki vapaus mahdollistaa pyörän uudestaankeksijoiden ilmaantumisen markkinoille. Kumpi on parempi, asettaa lailla toimintaa haittaavia rajoitteita vai mahdollistaa metsän ala-arvoinen hoito?
Kerran kävin katsomassa kisoja, joskus 90-luvulla Oriveden suunnalla pari pätkää. En kyllä voi sitä yleisölajina pitää, kun autot suhahtivat ohitse. Radiosta kuuli, missä mennään. Nykyään tietysti netistä voi seurata tilannetta. Mutta katsominen paikan päällä ei tuo ainakaan minulle mitään lisäarvoa. Kurvit on suosituimpia paikkoja, ilmeisesti lippiskansa haluaa nähdä auton sladissa. Harmi vaan, että mitä vähemmän auto luistaa, sitä lujempaa se kulkee.
En silti vastusta ralleja. Kuormitus tulee ihmismassojen liikkeistä, eikä kilpailijoista. Silloin kielto voitaksiin aloittaa Suomessa jääkiekosta. Jäähallitkin saisi antaa sulaa.
Suorittava: ”Yli 200 asetta takavarikoitu ja yli 40 ihmistä metsästyskiellossa. Kuinka suuri joukko jättää tapahtuneen johdosta vielä protestiksi aseet naulaan?”
En jaksa uskoa, että kukaan protestoi salametsätyksen rangaistavuutta.
Mutta pidetään mielessä, mistä oli kyse eli tutkijan näkemyksestä, jonka mukaan susille pitää järjestää lisää ruokaa. Sellaistako suurpetopolitiikkaa kaipaat? Minusta lisäravinto parantaisi susikannan elinvoimaisuutta.
Tutkija Nyholm lienee Erik Nyholm ja kyseessä joku radiohaastattelu tms., jota ei pääse näkemään.
Tutkijalla on oma näkökulmansa asiaan. Toinen näkökulma olisi se, että susien määrä saisi olla niin alhaalla, että ravintoa niille riittäisi. Kumpi näkökulma on oikea? Minusta on erikoista, että ihmisen pitäisi huolehtia susien ruokkimisesta.
Panu: ”Joitain esimerkkejä suuremman tuoton tavoittelusta isommalla riskillä siis saatiin. Tähän voisi vielä lisätä erikoispuut.”
Saman suuntaisia ajatuksia, lähinnä uudistamisen kuluista tinkiminen. Vaikka kuutiomääräinen tuotto laskee, tavoitteena on silti tuloksen parantuminen. Pienemmäĺlä riskillä satsataan uudistamiseen enemmän, mikä rasittaa kannattavuutta.
”En kuitenkaan ole ihan varma, että koronlaskijat tarkoittavat näitä asioita tuottovaatimuksella.”
En minäkään tiedä, miten asioita kukin laskee. Teoriassa kuitenkin noin.
Moniko käyttää vaihtoehtoista sijoitusta esim. harvennushakkuun tuloille? Keskimääräinen puukauppatili lienee pieni, itse voin ehkä tehdä sillä ylimääräisen lainan lyhennyksen. Rahastoon voi tietysti laittaa pieniäkin summia, mutta vaikea niissäkään on riskiä metsään verrata.
