Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
RR: ”Tavoitteena on kannattavuus, jonka reunaehto on tuo investoinneille saatava korkotuotto. Se sitten johtaa mihin johtaa, jatkuvaan jaksollisen tai johonkin ”välimuotoon”. Siis hyvin erilaisiin toimiin olosuhteista riippuen. Sen vuoksi näen periaatteellisen keskustelun jk vai jaksollinen täysin turhana.”
Kannattavuus syntyy siitä, että metsässä kasvaa jotain jota hakata. Millä tuo metsätalouden perusasioiden äiti aiotaan toteuttaa, on mielestäni keskeisistä keskeisin asia. Turhaa se on vain niillä, joiden puut kasvaa ainoastaan excel-taulukoissa.
”On hirveän vaikeaa määrällistää yhden yksittäisen osatekijän vaikutusta yhteen lintulajiin, kun yhtä aikaa vaikuttavat ainakin seuraavat: elinympäristöjen muuttuminen (ml. kemikaalit jotka vaikuttavat paitsi suoraan lintuihin, myös ravinnon eli hyönteisten määrän kautta), ilmastonmuutos, kilpailevien lintulajien ja saalistajien kannanmuutokset, tapahtumat muuton aikana tai talvehtimisalueilla…”
Olen samaa mieltä. Siksi hakkuut automaattivastauksena pitäisikin julistaa pannaan.
”Millaisen varmistuksen Gla tarvitsee .”
En tarvitse varmistusta, koska en pidä jk:ta parempana. Markkinointi toimii kuitenkin niin, että muutama näkyvässä asemassa oleva jk-kasvattava riittää osoittamaan menetelmän edut. Valtaosa, joka kasvattaa jaksollisena, ei ole osoitus jaksollisen paremmuudesta.
Usein sanotaan, että hyvä lähtökohta jk:lle on sekametsä. Tämä on seurausta avoimesta vaiheesta. Ymmärrän tämän niin, että jk:lle jk on huonompi lähtökohta. Jk pilaa siis edellytykset jk:n harjoittamiseen. Eikö olekin kummallinen yhtälö?
”Eri-ikäisen vahingosta syntyneen puuston ( laki ei sitä estänyt) on selvästi parempikasvu ja tuotto kuin rahoituksella aloitettu puuston teko , josta tulee 20 000 € tai suurempi meno. ”
Voitko suomentaa?
”Hidaskasvuisen puuston hehtaarituoton voi oikaista nostamalla tiheyttä.”
Juurihan meille on kerrottu, että puustoa kasvatetaan liian tiheässä. Tiheyden nosto ei siis ole keino, vaan olosuhteista huolehtiminen.
” Olematon kasvu on paljaalla maalla joka jatkuu aukoksi hakkuulla tietymättömiin tappiolla.”
Tähänkin kaipaan suomennosta. Tai anna olla, et ennenkään ole siihen kyennyt.
Lintuharrastajan näkemys lintujen vähentymisestä:
Nykyinen metsien hakkuutapa ei suosi monimuotoisuuden säilyttämistä, se on varmaan pääsyy Suomessa. Lintujen kuolleisuus muuttomatkoilla on puolestaan lisääntynyt, koska kuivuus ja muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset heikentävät lintujen levähdys- ja talvehtimisalueiden olosuhteita.
Kun edes punaisen kirjan mukaan metsäluonto ei ole köyhtynyt kuten muut elinympäristöt, hakkuut on syyllinen. Muualla, jossa väestön ja rakennetun ympäristön määrä on suurempi sekä luonto kuormitetumpaa, syynä onkin ilmastonmuutos. Ei siis sikäläisen luonnon tila, vaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian co2-päästöt.
Minusta tuntuu, että analyysi ei ole ihan loppuun saakka pureskeltu. Mikä olisi taho, joka toimisi vastavoimana Birdlifen yms. porukoiden faktoiksi muuttuville arvauksille?
RR: ”Olen vain yrittänyt kertoa oman tarinani ja että taloudellisen tuloksen tekeminen metsillä ei ole yksinomaan maksimaalisesta puuntuotoksesta kiinni. Se on monien seikkojen ja olosuhteiden muodostama kokonaisuus.”
Kyllä tuo on käynyt selväksi ajat sitten. Kiinnostavaa onkin puun kasvuun liittyen se, miten kasvu saadaan kustannustehokkaasti aikaan. Sinä olet saanut ilmaiset, raskaalla menetelmällä keinollisesti uudistetut taimikot hyvään kasvuun. Apuna on ollut poikkeuksellinen markkinatilanne, jollaista ei ole näköpiirissä ja siten enää mukana kenenkään kannattavuuslaskelmissa. Muukin tuotto metsätaloudesta perustuu tuohon poikkeukselliseen tilanteeseen. Sinulla on siis mannerheimintienvihreiden tavoin varaa leikkiä ajatuksella jatkuvasta kasvatuksesta. Et toki sitä harjoita, kuten ei vihreätkään.
Me, joilla on edelleen omat rahat kiinni kasvavassa puustossa, joudumme elämään vallitsevien reaaliteettien kanssa. Silloin täytyy hyväksyä se, että puuston hyvä kasvu on edellytys metsätalouden harjoittamiselle ja kustannuksia leikkaamalla aikaan saatu surkastuva kasvu ei tuo jatkuvuutta. Joillekin se tosin riittää, kun seuraukset jää seuraavalle omistajalle. Esimerkkejä tällaisista metsänomistajista ei voi pitää osoituksena jk:n toimivuudesta.
Tuulivoimalasta saadut tuotot ovat jotain muuta kuin metsätalouteen liittyviä juttuja. Toivottavasti elinkaaren lopussa omistaja purkaa laitoksen ja vie romunsa pois. Vaihtoehtona on sekin, että myllyt omistaa siinä vaiheessa konkurssiin ajettava pöytälaatikkofirma ja maanomistaja velvoitetaan laitoksen purkuun.
RR: ”Männikköjen kasvattaminen on tietysti lähinnä jaksollista metsänhoitoa, ellei siemenpuuston avulla uudistamista katsota jatkuvaksi kasvatukseksi.”
Minusta siemenpuusto ei täytä jatkuvasti peitteisen metsän määritelmää. Onhan joku jk-profeetta tuotakin menetelmää tarjonnut, kun toimivista jatkuvasti peitteisistä menetelmista on ollut pulaa.
Kerrotko lisää Lapin lain mukaisista taimikoista, jotka ovat nyt tukkikokoisia?
”Nämä luontoa kuluttavat retkeilijäturistit eivät jätä mitään rahaa kesäaikaan. Omat eväät, oma majoitus, halvalla ostettu polttoaine etelästä…”
Rinkkavaeltajiin tuo sopii, mutta heitä varten ei infraa kovin paljon rakenneta. Parhaat reitit on siellä, missä on ihmisiä vähän ja polku luonnontilassa. Kivituhka on epämiellyttävä, kun selässä on 15 kg kuormaa.
Päiväretkeilijät vuokraavat pyöriä majoituksen, syövät ravintolassa, juovat illalla kaljaa jne.
